Laki nuorisorangaistuksen kokeilemisesta (1058 / 1996, muutoksineen)

Tätä lakia sovelletaan Espoon, Helsingin, Joensuun, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan käräjäoikeuksissa ratkaistavissa rikosasioissa.

Lain 12 §:n 1 momenttia sovelletaan kuitenkin kaikissa käräjäoikeuksissa.

Lakia sovelletaan myös ratkaistaessa sen soveltamisalaan 1 momentin mukaan kuuluvia asioita hovioikeuksissa tai korkeimmassa oikeudessa.

Nuorisorangaistus koostuu nuorisopalvelusta ja valvonnasta.

Nuorisopalvelua tuomitaan vähintään 10 ja enintään 60 tuntia. Nuorisopalvelu käsittää valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä sekä ohjauksen alaisena suoritettavia sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä.

Valvontaan tuomitaan vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi. Valvonta-aika alkaa toimeenpanosuunnitelman vahvistamisesta.

Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta huolehtii kriminaalihuoltolaitos. (16.2.2001/139)

Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistukseen, jos

Samalla kertaa tuomittavista rikoksista tuomitaan vain yksi nuorisorangaistus. Tuomioistuin voi myös tuomita osasta rikoksia nuorisorangaistuksen sekä osasta sakkorangaistuksen.

Ennen nuorisorangaistuksen tuomitsemista vastaajaa on henkilökohtaisesti kuultava.

Nuorisorangaistuksen täytäntöönpano on aloitettava viipymättä tuomion tultua täytäntöönpanokelpoiseksi.

Nuorisorangaistuksen täytäntöönpano voidaan tuomitun suostumuksella aloittaa ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman, jos tuomittu on tyytynyt ratkaisuun siltä osin kuin hänet on tuomittu nuorisorangaistukseen.

Jos nuorisorangaistuksen täytäntöönpano on tuomitun suostumuksella aloitettu ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman ja rikoksesta myöhemmin tuomitaan muuhun rangaistukseen, on rangaistuksesta vähennettävä jo täytäntöönpantua nuorisorangaistusta vastaava kohtuullinen määrä.

Nuorisorangaistus raukeaa, jollei sen täytäntöönpano ole alkanut kolmen vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä.

Jos useammalla nuorisorangaistuksella on osittain yhteinen valvonta-aika, valvonta päättyy pisimpään voimassa olevan ajan päättyessä. Nuorisopalvelutunnit lasketaan täytäntöönpantaessa yhteen. Enimmäismäärä on kuitenkin 80 tuntia.

Kriminaalihuoltolaitos, tuomitun asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunta ja tuomitulle määrätty valvoja laativat nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelman, jonka kriminaalihuoltolaitos vahvistaa. Suunnitelmaa voidaan vain erityisistä syistä muuttaa vahvistamisen jälkeen. (16.2.2001/139)

Suunnitelmaa laadittaessa tai muutettaessa on tuomittua henkilökohtaisesti kuultava.

Nuorisorangaistukseen tuomitun on noudatettava toimeenpanosuunnitelmaa ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Hänen tulee olla suunnitelmassa määrätyllä tavalla säännöllisesti yhteydessä valvojaan ja suorittaa saamansa tehtävät.

Tuomitulle, joka menettelee vastoin toimeenpanosuunnitelmaa tai sen nojalla annettuja määräyksiä, on kriminaalihuoltolaitoksen annettava kirjallinen huomautus. (16.2.2001/139)

Valvojan määrää kriminaalihuoltolaitos. (16.2.2001/139)

Valvojan tulee huolehtia toimeenpanosuunnitelman noudattamisesta. Hänen tulee myös tukemalla ja ohjaamalla tuomittua pyrkiä edistämään tämän mahdollisuuksia selviytyä tekemättä uusia rikoksia.

Nuorisopalvelu on suoritettava tuomioistuimen määräämän valvonta-ajan kuluessa. Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei tässä ajassa muusta kuin 10 §:n 1 momentissa mainitusta syystä ole mahdollista, kriminaalihuoltolaitos voi pidentää valvonta-aikaa yhteensä enintään kolmella kuukaudella. Jos nuorisopalvelun suorittaminen ei edellä tarkoitetusta syystä ole mahdollista pidennetyssä ajassa, tuomioistuin voi pidentää valvonta-aikaa enintään kuudella kuukaudella tai erityisestä syystä katsoa rangaistuksen kokonaan suoritetuksi. (16.2.2001/139)

Jos kriminaalihuoltolaitos haluaa saattaa valvonta-ajan pidentämistä koskevan asian tuomioistuimen käsiteltäväksi, sen on laadittava asiasta selvitys viralliselle syyttäjälle. Virallisen syyttäjän tulee viipymättä saattaa asia tuomitun asuinpaikan käräjäoikeuden tai sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka ensimmäisenä oikeusasteena on ratkaissut nuorisorangaistukseen johtaneen rikosasian. (16.2.2001/139)

Käräjäoikeus on päätösvaltainen käsitellessään 1 momentin mukaista asiaa myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Tuomioistuimen on varattava vastaajalle tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tuomiota julistettaessa poissa olleelle vastaajalle on välittömästi ilmoitettava asian päättymispäivä ja tuomioistuimen ratkaisu sekä lähetettävä muutoksenhakuohjeet. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa säädetään.

Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei aloita nuorisopalvelun suorittamista taikka jättää suorittamisen kesken tai muuten vakavasti rikkoo toimeenpanosuunnitelman ehtoja, kriminaalihuoltolaitoksen on viipymättä laadittava selvitys asiasta viralliselle syyttäjälle. Samalla kriminaalihuoltolaitos voi kieltää nuorisopalvelun aloittamisen tai keskeyttää sen. (16.2.2001/139)

Jos virallinen syyttäjä katsoo tuomitun menetelleen 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, hänen tulee viipymättä saattaa asia tuomitun asuinpaikan käräjäoikeuden tai sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka ensimmäisenä oikeusasteena on ratkaissut nuorisorangaistukseen johtaneen rikosasian.

Jos tuomioistuin toteaa tuomitun menetelleen 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, se voi:

Jos valvonta-aikaa on pidennetty ja tuomittu edelleen menettelee 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, tuomioistuin voi määrätä hänet 1 momentin 2 kohdan mukaiseen seuraamukseen. Asia saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi siten kuin 10 §:ssä säädetään.

Tuomioistuimen on varattava vastaajalle tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tuomiota julistettaessa poissa olleelle vastaajalle on välittömästi ilmoitettava asian päättymispäivä ja tuomioistuimen ratkaisu sekä lähetettävä muutoksenhakuohjeet. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa säädetään.

Valitus, jolla haetaan muutosta tuomioistuimen tämän pykälän perusteella antamaan ratkaisuun, on käsiteltävä kiireellisenä.

Jos nuorisorangaistukseen tuomittu olisi tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen ennen nuorisorangaistuksen tuomitsemista tehdystä rikoksesta taikka nuorisorangaistuksen tuomitsemisen jälkeen mutta ennen valvonta-ajan päättymistä tehdystä uudesta rikoksesta, voidaan hänet tuomita tästä rikoksesta ja nuorisorangaistukseen johtaneesta rikoksesta yhteiseen vankeusrangaistukseen. Yhteisestä vankeusrangaistuksesta on vähennettävä jo täytäntöönpantua nuorisorangaistusta vastaava kohtuullinen määrä.

Kun yhteinen vankeusrangaistus on 1 momentin mukaan tuomittu, kriminaalihuoltolaitoksen on muutoksenhausta huolimatta heti keskeytettävä nuorisorangaistuksen täytäntöönpano. Kriminaalihuoltolaitos voi keskeyttää nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon myös, jos se saa viralliselta syyttäjältä ilmoituksen, että nuorisorangaistukseen tuomittua tullaan syyttämään rikoksesta, joka syyttäjän arvion mukaan voi johtaa 1 momentissa tarkoitetun yhteisen vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen. (16.2.2001/139)

Eri aikoina tuomituista nuorisorangaistuksista ei saa jälkikäteen määrätä yhteistä nuorisorangaistusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua vähentämistä varten virallisen syyttäjän on toimitettava tuomioistuimelle selvitys siitä, kuinka paljon jo tuomittua nuorisorangaistusta on ehditty panna täytäntöön.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:

Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta ja vahvistaa kaavat tarvittaville asiakirjoille.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1997. Sitä sovelletaan vain lain voimaantulon jälkeen tehtyihin rikoksiin.

Laki on voimassa vuoden 2004 loppuun, minkä jälkeenkin sovelletaan lain 12 §:n 1 momenttia ja rangaistuksen täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä. Lakia sovelletaan myös vuoden 2004 jälkeen käsiteltäessä 1 §:n mukaan lain soveltamisalaan kuuluvia asioita hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa. (28.12.2001/1471)