Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta (413 / 1995, muutoksineen)

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 6 §:ssä tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuosittain pohjoista tuotantotukea, hehtaari-, kasvihuone- sekä nuorten viljelijöiden tukea, kotieläintukea sekä puutarhatuotteiden varastointitukea siten kuin tässä päätöksessä määrätään.Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin kunkin vuoden talousarviossa osoitetun määrärahan puitteissa.

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

Tukea voidaan maksaa :

Tukea voidaan maksaa myös maa- tai puutarhataloutta harjoittavalle maatalous- tai puutarhaoppilaitokselle tai tutkimuslaitokselle sekä keinosiemennystoimintaa harjoittavalle yhteisölle. Mikäli maa- ja metsätalousministeriö erityisistä syistä myöntää siihen luvan, tukea voidaan maksaa myös muulle yhteisölle. Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää luvan tuen maksamiseen vain tuotannolle, jota tuen hakija on harjoittanut ennen vuotta 1995. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että tuotantoon liittyvät ympäristökysymykset on järjestetty maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä tavalla. Edellä 1 momentin 3 kohdassa sanotusta poiketen tukea voidaan 8 §:n avomaavihannesten osalta sekä 11 ja 14 §:ssä tarkoitettuja tukia maksaa myös sellaiselle yhteisölle, jonka osakkaina tai jäseninä on muita kuin luonnollisia henkilöitä, tai säätiölle. (28.3.1996/225)

Tukea voidaan maksaa tuottajalle, joka vakinaisesti asuu Suomessa ja joka tai jonka puoliso ei ole täyttänyt 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan. 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuen maksamisen edellytyksenä on, että kukaan viljelijöistä, osakkaista, yhtiömiehistä tai jäsenistä ei ole täyttänyt 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan tai että vähintään yksi heistä asuu tilalla tai sen hoidon kannalta sopivalla etäisyydellä siitä ja täyttää ikää koskevan edellytyksen.

Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa.

Peltoalaan perustuvien tukien, kasvihuonetuen ja eläinten lukumäärään perustuvan tuen osalta tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja hallitsee tuen hakemisvuoden toukokuun 30 päivänä omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/1969) mukaisen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen käytettävää peltoa taikka kasvihuonetta. Viljelyksessä olevaa peltoa on oltava vähintään kolme hehtaaria. Avomaan puutarhatuotannon tukea voidaan kuitenkin maksaa, jos viljelyksessä oleva peltoala on vähintään puoli hehtaaria. (13.3.1997/215)

Tuen maksamisen edellytyksenä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille on, että viljelijät, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta ja että osakeyhtiön osalta yli puolet sen äänivallasta on suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan näissä tapauksissa maksaa vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun ikää koskevan edellytyksen.

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevia jakoja. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kuntien ne osat, jotka katsotaan saaristoksi. Tilan, jolta ei ole kiinteää kulkuyhteyttä yleiselle tielle katsotaan sijaitsevan saaristossa.

Tässä päätöksessä tarkoitetut tuet maksetaan C1 ja C2 tukialueiden saaristossa samansuuruisina kuin tukialueella C2 pohjoinen. (17.10.1996/727)

Pohjoista tuotantotukea maksetaan tuottajalta markkinointiin ostetusta maidosta enintään seuraavasti (mk/kg):

Huhtikuun 1 päivän ja seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanlukien, tuotantotukea voidaan maksaa tuottajalle koko tuotetusta maitomäärästä, ei kuitenkaan siltä osin kuin maidosta on maksettu neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua. (13.3.1997/215)

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset maidon laatuvaatimuksista ja siitä, milloin maito katsotaan ostetuksi markkinointiin, suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta sekä tuen muuttamisesta litraa kohti maksettavaksi tueksi.

Poiketen siitä, mitä edellä 6 §:ssä on määrätty, maksetaan pohjoista tuotantotukea (markkaa/kilo) tuottajalta 1.10.–31.12.1996 markkinointiin ostetusta maidosta seuraavasti:

Tuen perusteena on tuottajan hallinnassa toukokuun 30 päivänä oleva peltoala, jota käytetään pelto- ja puutarhakasvien viljelyyn sen kasvukauden aikana, jolta tukea maksetaan. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenantuotannon lopettamistukea. (13.3.1997/215)

Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä hyväksyttävästä viljelytasosta.

Pohjoista hehtaaritukea maksetaan vuosittain kyseisen vuoden kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti (mk/ha):

Tuen maksaminen edellyttää, että edellä 1 momentissa tarkoitettujen kasvien viljelyala on yhteensä vähintään kolme hehtaaria ja avomaan puutarhatuotannon ala yhteensä vähintään puoli hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvien laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin. (13.3.1997/215)

Tuen kokonaismäärä vuodelta 1997 avomaan vihannestuotannossa on enintään kaksi miljoonaa markkaa. (11.12.1996/1031)

Tässä pykälässä tarkoitettu tuki ei voi ylittää sitä tulonmenetyksen määrää, joka saadaan vertaamalla tuen määräytymisvuoden toteutuneita hintoja vuosien 1992 ja 1993 myyntihintojen keskiarvoon. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yksityiskohtaisista tukiperusteista. (11.12.1996/1031)

Yleistä hehtaaritukea maksetaan tuotannossa olevasta peltoalasta vuosittain seuraavasti:

Tuen maksaminen edellyttää, että tuotannossa oleva peltoala on vähintään 3 hehtaaria. Tuotannossa olevaksi katsotaan myös kesannoitu pelto.

Nuorille viljelijöille maksetaan tukea tuotannossa olevasta peltoalasta alueilla C1–C4 vuosittain 200 markkaa hehtaarilta. Tuen maksaminen edellyttää, että tuotannossa oleva peltoala on vähintään 3 hehtaaria. Tuotannossa olevaksi katsotaan myös kesannoitu pelto.

Edellä 1 momentista poiketen vuonna 1997 nuorille viljelijöille maksetaan pohjoista tukea 180 markkaa hehtaarilta. (11.12.1996/1031)

Kasvihuonetuotannon tuen perusteena on tomaatin, kurkun, salaatin, tillin, persiljan, avomaakurkun, kiinankaalin, paprikan, leikkokukkien, leikkovihreän ja ruukuissa viljeltävien koristekasvien tuotantoala. Tukea maksetaan alueilla C1-C4 (mk/m ² ) enintään seuraavasti:

Avomaankurkun, kiinankaalin, rapealehtisen keräsalaatin ja paprikan tuotantoalalta tuki maksetaan vain alle 7 kuukauden tuotantokauden tukena. Alle 2 kuukauden tuotantokaudelta tuki maksetaan 8 §:n mukaisesti. Tukea ei makseta siltä osin kuin tuottajalle maksetaan kasvihuonetuotannosta luopumistukea.

Niiden tuotteiden osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvien laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.

Tuen maksaminen edellyttää, että kasvihuoneet ovat lämmitettyjä ja että niiden ala on vähintään 300 neliömetriä. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota on viljelty vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeenoikeuttavien kasvihuoneiden teknisistä edellytyksistä sekä tuen määräytymisajankohdista.

Pohjoisen kotieläintuen määräytymisperusteena on tuottajan omistuksessa tai hallinnassa olevien kotieläinten perusteella laskettu kotieläinyksiköiden kokonaismäärä. Laskenta-ajankohdista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Eläinyksiköt määritellään liitteessä 2. Jos eläinten määrä laskenta-ajankohtana poikkeaa merkittävästi vakiintuneesta määrästä, tuki voidaan maksaa vakiintuneen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Tukea maksetaan enintään seuraavasti (mk/eläinyksikkö):

Hevosten osalta tukea ei makseta, jos hevosista kertyy vähemmän kuin 1 eläinyksikkö. (13.3.1997/215)

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä sekä eläintiheyden ja rehualan vaikutuksesta tuen suuruuteen. Emolehmille ja uuhille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistetun tilakohtaisen kiintiön rajoissa. (11.12.1996/1031)

Kotieläintukea maksetaan alueilla C1, C2 ja C2 pohjoinen enintään 300 eläinyksiköstä, alueella C3 enintään 200 eläinyksiköstä ja alueella C4 enintään 100 eläinyksiköstä tuen saajaa kohti. Maa- ja metsätalousministeriö voi aikaisemman tuotannon huomioon ottaen myöntää luvan tuen maksamiseksi suuremmalle eläinyksikkömäärälle. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 20 yksiköltä tuen saajaa kohti. Maa- ja metsätalousministeriö voi erityisistä syistä myöntää luvan kotieläintuen maksamiselle, vaikka tuen saaja ei täytä 4 §:n 3 momentin mukaisia edellytyksiä. (11.12.1996/1031)

Eläinyksikköä kohti maksettavaa tukea ei makseta, jos maksettava määrä on alle 500 markkaa. (13.3.1997/215)

Teurastetuista naudoista maksetaan tukea enintään seuraavasti (mk/teurastettu eläin):

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä.

Poronomistajille voidaan maksaa alueilla C3 ja C4 poronhoitovuotena 1997/1998 ruokakuntaista perustukea enintään 90 markkaa poronhoitovuodelta poronhoitolain (848/1990) 5 §:ssä tarkoitettua eloporoa kohti.

Erityisen vaikeiden luonnonolosuhteiden vuoksi heikentyneen tuoton perusteella voidaan lisäksi maksaa porrastetusti lisätukea siten, että perustuen ja lisätuen yhteenlaskettu määrä on enintään 160 markkaa eloporoa kohti.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun lisätuen saamisen edellytyksenä on, että tukea hakeneen ruokakunnan poronhoitovuodelta 1996/1997 saama vasatuotto on jäänyt vähintään 20 prosenttia pienemmäksi kuin se vertailuluku, joka saadaan laskemalla ruokakunnan kolmen viimeisen poronhoitovuoden keskimääräinen vasatuottoprosentti. (4.9.1997/851)

Edellä 3 momentissa tarkoitettua lisätukea maksetaan seuraavasti:

5 momentti on kumottu P:llä 4.9.1997/851 . (4.9.1997/851)

Poronhoitovuosi alkaa 1 päivänä kesäkuuta ja päättyy 31 päivänä toukokuuta seuraavana vuonna.

Ruokakuntaan kuuluviksi katsotaan aviopuolisot sekä sellaiset avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät henkilöt, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Ruokakuntaan kuuluvat myös edellä mainittujen puolisoiden samassa taloudessa asuvat yhteiset lapset ja ottolapset, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan. Ruokakunnaksi katsotaan myös jakamaton kuolinpesä.

Tuen saamisen edellytyksenä on, että ruokakuntaan kuuluvat henkilöt tai ne henkilöt, joiden omistamien porojen osalta tukea haetaan, eivät ole täyttäneet 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkamista, jolta tukea haetaan. Tuen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että mainitut henkilöt omistavat poroluetteloiden mukaan poronhoitovuoden päättyessä yhteensä vähintään 25 eloporoa. Maa- ja metsauml;talousministeriö antaa vuosittain tarkemmat määräykset tukeen oikeutettujen eläinten määrittelystä ja tukitasosta.

Edellä tässä pykälässä tarkoitettuja tukia haetaan viimeistään syyskuun 30 päivänä 1997 maaseutuelinkeinopiiriltä, joka myös päättää tuen myöntämisestä. Tuki voidaan maksaa, vaikka 4 §:n 3 momentin edellytykset eivät täyty. (4.9.1997/851)

Poronomistajan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä viljelijästä muualla tässä pää- töksessä määrätään.

Tukea maksetaan vuosittain tuottajan 1.10.-31.12. hallitseman kotimaisten avomaavihannesten ja omenoiden varastointiin käytettävän varastointitilan perusteella siten, että perusteena on loka-joulukuussa käytössä olevan varastotilavuuden keskiarvo. Tukea maksetaan satovuosittain enintään seuraavasti (mk/kuutio):

Tuen maksaminen edellyttää, että tukea hakeva tuottaja on itse tuottanut varastoidut tuotteet, tuotteet täyttävät kasvisten ja omenoiden vähimmäislaatuvaatimukset ja että avomaan puutarhatuotannon viljelyala on yhteensä vähintään puoli hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja on rekisteröitynyt. Tukea ei makseta, jos varastointitukea kertyy vähemmän kuin 1000 markkaa.

Tuen kokonaismäärä on enintään 8 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavan käytössä olevan varastotilan määritysperusteista. (11.12.1996/1031)

Tässä pykälässä tarkoitettu tuki ei voi ylittää sitä tulonmenetyksen määrää, joka saadaan vertaamalla tuen määräytymisvuoden toteutuneita hintoja vuosien 1992 ja 1993 myyntihintojen keskiarvoon. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yksityiskohtaisista tukiperusteista. (11.12.1996/1031)

Tukea maksetaan metsämarjojen ja sienten varastotilojen haltijoille vuosittain siten, että vuotuinen kokonaistuki on enintään kaksi miljoonaa markkaa. Tuen suuruus varastoitua kiloa kohti voi olla enintään 2,5 markkaa.

Maa- ja metsätalousministeriö päättää yksityiskohtaisista tukiperusteista.

Tukia maksettaessa on noudatettava komission Suomessa maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta 1 päivänä maaliskuuta 1995 antaman päätöksen määräyksiä. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tarvittaessa tukiperusteita kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla.

Peltoalaan perustuvia ja eläinkohtaisia tukia haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, jos maa- ja metsätalousministeriö ei toisin päätä. Puutarhatuotteiden varastointitukea, metsämarjojen ja -sienten varastointitukea ja kasvihuonetukea haetaan maaseutuelinkeinopiiriltä. Tuotantotukia haetaan tuotteen ostajan välityksellä tai erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön määräämältä maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset hakuajoista ja noudatettavasta menettelystä. Ostajan välityksellä haetun tuen maksamisessa, takaisinperinnässä, muutoksenhaussa ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992) .

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan alentaa, jos:

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tuen alentamisessa noudatettavasta menettelystä.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tässä päätöksessä tarkoitettujen tukien valvonnassa noudatettavasta menettelystä, tukiperusteiden seurannassa tarvittavasta kirjanpidosta sekä muuta tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä maaliskuuta 1995. Tämän päätöksen 6 §:ää sovelletaan 31.12.1994 jälkeen markkinointiin ostettuun tai suoraan tilalta markkinoituun maitoon ja 13 §:ää 31.12.1994 jälkeen teurastettuihin eläimiin.