Opintotukiasetus (260 / 1994, muutoksineen)

Opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä opintotukilain (65/1994) 4 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on, että:

Opintotukilain 4 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja koulutusaloja, joihin Kansaneläkelaitos voi mainitussa pykälässä säädetyin edellytyksin myöntää opintotukioikeuden koulutuksen järjestäjän hakemuksesta ovat:

Opintotukilain 4 a §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän on liitettävä opintotukioikeutta koskevaan hakemukseensa:

Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle opintotukioikeuteen vaikuttavista muutoksista sekä toimitettava Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä tarvittavat selvitykset siitä, täyttääkö koulutus edelleen opintotukioikeuden myöntämiseksi säädetyt edellytykset.

Vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen edistymistä arvioidaan viimeisimmän päättyneen lukuvuoden ( seurantalukuvuosi ) ajalta ja koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Arvioinnissa huomioidaan seurannan kohteena olevien opintojen aikana suoritetut opiskelijan suorittamaan tutkintoon kuuluvat opinnot.

Vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on seurantalukuvuoden ajalta vähintään 20 opintopistettä ( vähimmäissuoritusvaatimus ) ja tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään:

Vähimmäissuoritusvaatimusta ei sovelleta opiskelijaan, joka on ottanut seurannan kohteena olevissa opinnoissa opiskelupaikan vastaan seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavasta koulutuksesta.

Opintojen katsotaan edistyneen opintotukilain 5 b §:n 3 momentissa tarkoitetussa määräajassa riittävästi, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt, vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Kun opinnot eivät ole määräajassa edistyneet riittävästi, opintotuki voidaan myöntää uudelleen, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt, vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti tai jos opiskelija on määräajan päättymisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.

Opintosuorituksia katsotaan olevan erityisen vähän, jos suorituksia on keskimäärin vähemmän kuin 1 opintopiste tukikuukautta kohti tarkastelujakson ajalta. Tarkastelujakso voi olla seurantalukuvuosi tai seurantalukuvuosi ja sitä seuraava syyslukukausi. (5.6.2014/411)

Opintotuen lakkauttamisen jälkeen opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti koko opiskeluajalta tai jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Jos opintojen edistyminen on katsottu riittämättömäksi sen vuoksi, että vähimmäissuoritusvaatimus ei ole täyttynyt, katsotaan opintojen edistyneen riittävästi, jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.

Tukikuukausien lukumäärä alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

Tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

Kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä on kuitenkin yhteensä enintään:

Kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

Tukikuukausien lukumäärä ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

Tukikuukausien lukumäärä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

Opintotukeen oikeuttavan enimmäisajan pidentämistä koskevaan hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus tai muu riittävä selvitys opintotukilain 7 a §:ssä tarkoitetuista pidentämisen edellytyksistä. Jäljellä olevien opintojen laajuudesta on esitettävä tiedekunnan, osaston tai opetusta antavan laitoksen vahvistama selvitys sekä opintosuunnitelma. Keskeneräisestä lopputyöstä on esitettävä työn ohjaajan lausunto työn vaiheesta ja jäljellä olevasta työmäärästä.

Opintojen voidaan katsoa olevan suoritettavissa enintään yhden lukuvuoden aikana, jos opiskelija esittää tätä tarkoittavan opintosuunnitelman ja selvityksen siitä, että tutkinnosta puuttuvien opintojen laajuus on enintään 75 opintopistettä.

Opintotukilautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.

Opintotukilautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä. Asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka korkeakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta. (5.6.1998/401)

Opintotukilain 9 a §:n 4 momentissa tarkoitetussa Kansaneläkelaitoksen ja korkeakoulun välisessä sopimuksessa tulee laissa mainittujen asioiden lisäksi sopia ainakin seuraavista asioista:

Korkeakoulu päättää opintotukilautakunnan jäsenelle, sihteerille ja asiantuntijalle suoritettavasta kokouspalkkiosta. Päivärahan ja matkakustannusten korvausten osalta sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.

Asumislisän kuukausimäärä on Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa 58,87 euroa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekissä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Virossa 75,68 euroa sekä Slovakiassa ja Unkarissa 109,32 euroa.

Jos opiskelija esittää selvityksen siitä, että häneltä perittävä kuukausivuokra on edellä mainittua määrää korkeampi, asumislisänä maksetaan vuokran määrä kuitenkin enintään opintotukilain 14 a §:ssä säädetty ulkomailla opiskelevan asumislisän määrä. (15.12.2005/1039)

Opintolainansaajan on esitettävä pyyntö opintotukilain 15 d §:ssä säädetyn opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävän seikan huomioon ottamisesta. Pyyntö on esitettävä opintotukilain 15 e §:n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen tai mainitun pykälän 4 momentissa tarkoitetun uudelleenkäsittelypyynnön yhteydessä. Pyynnössä on esitettävä selvitys pidentämiseen oikeuttavista seikoista.

Opintolainansaajan pyynnöstä Kansaneläkelaitoksen tulee tarkistaa sen omista rekistereistä saatavilla olevat tiedot opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävistä seikoista.

Jos opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamisaikaa pidentävä olosuhde ajoittuu kahdelle lukukaudelle siten, että pidentämisperuste ei kummankaan lukukauden aikana kestä vähintään 30 päivää, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa voidaan pidentää yhdellä lukukaudella. Pidentäminen kohdistetaan sille lukukaudelle, jonka aikana olosuhde on kestänyt pidempään. Jos olosuhde on kestänyt kummankin lukukauden aikana yhtä pitkään, kohdistetaan pidentäminen näistä lukukausista ajallisesti ensimmäiseen.

Jos opintolainansaajalla on ollut saman lukukauden aikana useita vähintään 30 päivää kestäviä eri perusteista aiheutuvia opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentäviä seikkoja, pidentämisperusteena otetaan huomioon jakso, jonka aikana opintolainansaaja on saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Opintoraha ja asumislisä maksetaan kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Takautuvat etuuserät voidaan kuitenkin maksaa myös muuna pankkipäivänä.

Kun opintolainahyvitystä maksetaan opintolainansaajalle opintotukilain 15 g §:n 4 momentin perusteella, Kansaneläkelaitos maksaa opintolainansaajalle tulevan määrän tämän ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos opintolainansaaja esittää Kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn, Kansaneläkelaitos antaa opintolainahyvityksen suorittamiseksi maksuosoituksen Euroopan unionissa sijaitsevalle rahalaitokselle.

Valtion takaussaatavasta perittävä vuotuinen korko on neljä prosenttia.

Opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:

Valtioneuvosto asettaa opintotukiasiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukuntaan kuuluu 14 jäsentä, joille kullekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä kaksi edustaa opetusministeriötä, yksi valtiovarainministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi työ- ja elinkeinoministeriötä, yksi rahalaitoksia, kaksi Kansaneläkelaitosta, neljä opiskelijoita sekä kaksi oppilaitoksia. Oppilaitoksia edustavista jäsenistä toisen tulee edustaa korkeakouluja ja toisen muita oppilaitoksia. Opiskelijoita edustavista jäsenistä yksi edustaa yliopisto-opiskelijoita, yksi ammattikorkeakouluopiskelijoita, yksi ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja yksi lukiokoulutuksen opiskelijoita. (12.3.2009/164)

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä.

Neuvottelukunnan kustannukset maksetaan valtion varoista. Opetusministeriö päättää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerin kokouspalkkioista. Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.

Asetusta sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran myönnettäessä opintotukea korkeakouluopiskelijoille 1 päivän kesäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle ja muille opiskelijoille 1 päivän heinäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Opintotukilain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle voidaan myöntää aikuisopintorahaa vain 1 päivän heinäkuuta 1990 jälkeen aloitettuihin opintoihin.

Kumotun opintotukilain (28/1972) mukaisen opintolainan korkomenojen perusteella myönnettävän opintolainan valtiontakauksen korotuksen kuukausierän enimmäismäärä pyöristetään lähimpään täyteen euroon. (25.10.2001/865)

3 momentti on kumottu A:lla 14.12.2000/1133 .

Tämän asetuksen 26 §:ssä tarkoitettua korkoa sovelletaan 1 päivänä heinäkuuta 1994 tai sen jälkeen perittäviin korkosaataviin. (16.12.1994/1199)