Laki keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä (1220 / 1994, muutoksineen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § Lain soveltamisala
Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisestä keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla säädetään tässä laissa.
Tässä laissa viranomaisten välisellä virka-avulla tarkoitetaan sitä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä virka-apua, josta säädetään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla 77/799/ETY ( virka-apudirektiivi ) sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2006/98/EY. (2.3.2007/224)
Suomen toimivaltaisen viranomaisen on vaihdettava muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikkia tietoja, jotka voivat mahdollistaa jäsenvaltioille virka-apudirektiivin 1 artiklassa tarkoitettujen tulo- ja varallisuusverojen asianmukaisen määräämisen, sekä kaikkia tietoja, jotka liittyvät mainitussa artiklassa tarkoitettujen välillisten verojen määräämiseen.
2 § Määritelmät
Virka-apudirektiivin 1 artiklassa tarkoitettuja tulo- ja varallisuusveroja ovat Suomessa erityisesti seuraavat verot ja maksut:
1) valtion tuloverot;
2) yhteisön tulovero;
3) kunnallisvero;
4) kirkollisvero;
5) kansaneläkevakuutusmaksu;
6) sairausvakuutusmaksu;
7) korkotulon lähdevero;
8) rajoitetusti verovelvollisen lähdevero;
9) kiinteistövero. (22.12.2005/1150)
Virka-apudirektiivin 1 artiklassa tarkoitettuja välillisiä veroja ovat Suomessa seuraavat verot:
1) vakuutusmaksuvero; (15.12.2003/1087)
2) nestemäisten polttoaineiden valmistevero;
3) alkoholi- ja alkoholijuomavero; ja
4) tupakkavero.
3 § Toimivaltainen viranomainen
Virka-apudirektiivin 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena toimii suomessa valtiovarainministeriö tai sen valtuuttama edustaja.
4 § Virka-avun muodot
Virka-apu käsittää pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon, automaattisen tietojenvaihdon, oma-aloitteisen tietojenvaihdon sekä toisen jäsenvaltion veroviranomaisten edustajan läsnäolon toisessa jäsenvaltiossa siten kuin virka-apudirektiivin 2–6 artiklassa tarkemmin säädetään.
5 § Erinäiset säännökset
Tietojen antamisen määräajasta, salassapitosäännöksistä, tietojenvaihdon rajoituksista, viranomaisten välisestä neuvottelumenettelystä ja yhteistyön kehittämisestä virka-apudirektiivin soveltamista koskevan tietojenvaihdon osalta on voimassa mitä direktiivin 5 ja 7–10 artiklassa säädetään.
Tietoja voidaan käyttää myös keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annetun neuvoston direktiivin 76/308/ETY 2 artiklassa tarkoitettujen muiden maksujen, tullien ja verojen määräämiseen. (3.12.2004/1042)
Tämä laki ei vaikuta niihin mahdollisiin laajempiin tietojenvaihtoa koskeviin velvoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut tai sitoutuu muualla lainsäädännössä tai Suomea kansainvälisesti velvoittavissa sopimuksissa.
6 § Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
7 § Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.