Laki valmismatkaliikkeistä (1080 / 1994, muutoksineen)

Valmismatkaliikettä saa harjoittaa sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka Suomessa sivuliikkeen rekisteröinyt ulkomainen yhteisö tai säätiö, joka on tämän lain mukaisesti rekisteröity valmismatkaliikkeen harjoittajaksi.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tämän lain säännöksiä matkanjärjestäjästä sovelletaan myös sellaiseen elinkeinonharjoittajaan, joka omaan lukuunsa tarjoaa toisen järjestämiä valmismatkoja.

Valmismatkojen järjestämiseen rinnastetaan tässä laissa tilauslennolla tehtävien kuljetusten tarjoaminen suoraan kuluttajille. Matkanjärjestäjään rinnastetaan se, joka tarjoaa tällaisia kuljetuksia.

Kuluttajavirasto pitää valmismatkaliikkeen harjoittajista rekisteriä ( valmismatkaliikerekisteri ). Jokaisella on oikeus saada tietoja rekisteriin merkityistä seikoista.

Valmismatkaliikerekisteriin merkittävistä tiedoista säädetään asetuksella.

Sen, joka aikoo harjoittaa valmismatkaliikettä, on tehtävä siitä kuluttajavirastolle ilmoitus rekisteriin merkitsemistä varten. Rekisteri-ilmoituksen sisällöstä säädetään asetuksella.

Rekisteriin merkittyjen tietojen muutoksista on viipymättä ilmoitettava kuluttajavirastolle.

Kuluttajaviraston on rekisteröitävä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekijä valmismatkaliikkeen harjoittajaksi, jos:

Rekisteröinti antaa oikeuden harjoittaa valmismatkaliikettä matkanjärjestäjänä, matkanvälittäjänä tai molempina sen mukaan kuin rekisteröinnistä päätettäessä määrätään.

Vain rekisteröity valmismatkaliikkeen harjoittaja saa käyttää toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan nimitystä matkatoimisto tai valmismatkaliike.

Kuluttajaviraston on poistettava valmismatkaliikkeen harjoittaja rekisteristä, jos rekisteröity ei enää täytä 5 §:ssä säädettyjä rekisteröinnin edellytyksiä tai on lopettanut toimintansa. Valmismatkaliikkeen harjoittajalle on ennen rekisteristä poistamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Matkanjärjestäjän on asetettava maksukyvyttömyytensä varalta kuluttajavirastolle sen hyväksymä vakuus, joka turvaa:

Velvollisuus asettaa vakuus on myös matkanvälittäjällä, jos hän toimii sellaisen ulkomaisen matkanjärjestäjän lukuun, joka ei ole itse asettanut tämän lain mukaista vakuutta. Matkanvälittäjän on tällöin asetettava vakuus sekä oman että päämiehensä maksukyvyttömyyden varalta.

Velvollisuudesta asettaa vakuus voidaan myöntää vapautus sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, jos vakuutta ei valmismatkaliikkeen toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen voida pitää tarpeellisena.

Vapautuksesta päättää kuluttajavirasto. Virasto voi peruuttaa vapautuksen, jos vapautuksen perustana olevat olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Vakuudeksi voidaan hyväksyä sellainen takaus, muu vakuussitoumus tai vakuutus:

Vakuuden hyväksyttävyydestä säädetään tarkemmin asetuksella.

Jos vakuus ei riitä kaikkiin 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin suorituksiin, maksetaan saatavat 8 §:n 1 momentin mukaisessa järjestyksessä.

Vakuuden käyttämisestä päättää kuluttajavirasto. Virasto asettaa määräpäivän, johon mennessä matkustajan on esitettävä vaatimus vakuuden käyttämisestä matkustajan saatavan suorittamiseen.

Valmismatkaliikkeen harjoittajan on viipymättä ilmoitettava kuluttajavirastolle sellaisesta toimintansa laatua tai laajuutta koskevasta muutoksesta, joka voi vaikuttaa velvollisuuteen asettaa vakuus tai vakuuden hyväksyttävyyteen.

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvovat kuluttajavirasto sekä sen ohjeiden mukaan lääninhallitukset ja poliisiviranomaiset.

Valmismatkaliikkeen harjoittajan on vaadittaessa annettava valvontaviranomaiselle kaikki valvontaa varten tarvittavat asiakirjat, tiedot ja muut selvitykset.

Jos joku harjoittaa valmismatkaliikettä ilman, että hänet on rekisteröity valmismatkaliikkeen harjoittajaksi, tai jos valmismatkaliikkeen harjoittaja asettamatta vakuutta harjoittaa toimintaa, johon vaaditaan vakuus, kuluttajavirasto voi kieltää asianomaista jatkamasta tällaista toimintaa.

Jos valmismatkaliikkeen harjoittajan asettamaa vakuutta ei enää voida hyväksyä, kuluttajavirasto voi kehottaa asianomaista määräajassa asettamaan uuden vakuuden. Jos vakuutta ei määräajassa aseteta, kuluttajavirasto voi kieltää asianomaista jatkamasta sellaista toimintaa, johon vaaditaan vakuus.

Jos valmismatkaliikkeen harjoittaja laiminlyö 12 §:ssä, 13 §:n 2 momentissa tai 16 §:ssä säädetyn velvollisuuden, kuluttajavirasto voi kehottaa asianomaista määräajassa täyttämään velvollisuutensa.

Kuluttajavirasto voi asettaa tässä pykälässä tarkoitetun kiellon tai kehotuksen tehosteeksi uhkasakon.

Kuluttajavirasto voi ryhtyä 14 §:ssä mainittuihin toimenpiteisiin myös rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain (1189/2000) 2 §:ssä tarkoitetun ulkomaisen viranomaisen tai järjestön hakemuksesta, jos Suomesta peräisin oleva toiminta on vastoin matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista annetun neuvoston direktiivin 90/314/ETY 7 artiklan säännöksiä sellaisina kuin ne on pantu kansallisesti täytäntöön sovellettavaksi tulevassa laissa.

Kuluttajaviraston oikeudesta panna vireille kieltokanne toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa säädetään rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetussa laissa.

Sen estämättä, mitä liike- tai ammattisalaisuudesta erikseen säädetään, valvontaviranomaisella on oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja muulle viranomaiselle valvontatehtävää varten sekä syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi tai syytteeseen panemiseksi.

Vakuuden asettamiseen velvollisella valmismatkaliikkeen harjoittajalla, joka järjestää tai välittää valmismatkoja ulkomaille, on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

Kuluttajavirastolle toimitettaviin selvityksiin on vaadittaessa liitettävä 1 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan lausunto.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun valmismatkaliikkeen on järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi, että siitä saadaan vakuuden vastuumäärän arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Tarkemmat kirjanpitoa koskevat säännökset annetaan asetuksella.

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä on, sillä tavoiteltu taloudellinen hyöty ja muut seikat huomioon ottaen, myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä, tekijä on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, valmismatkaliikerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä, jos rikkomus on ollut vähäinen ja se on viivytyksettä korjattu.

Sitä, joka rikkoo tämän lain nojalla määrättyä, uhkasakolla tehostettua kieltoa tai kehotusta, ei voida tuomita rangaistukseen samasta teosta.

1 momentti on kumottu L:lla 21.12.2000/1192 .

Kuluttajaviraston 7 ja 9–11 §:n nojalla antamaa päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Kuluttajaviraston yhteydessä on valmismatka-asiain neuvottelukunta, joka toimii neuvoa antavana toimielimenä valmismatkaliiketoimintaa koskevissa asioissa. Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta ja tehtävistä säädetään asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995.

Tällä lailla kumotaan 9 päivänä heinäkuuta 1968 annettu matkatoimistoasetus (442/68) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Elinkeinonharjoittajaan, jolle on myönnetty kumotun matkatoimistoasetuksen nojalla elinkeinolupa ja joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, sovelletaan matkatoimistoasetuksen 1, 2 ja 5 a §:ää, 10 §:n 3 momenttia, 13–18, 20–23 §:ää sekä 25 §:n 1 momenttia siihen saakka kunnes elinkeinonharjoittaja on merkitty valmismatkaliikerekisteriin, kuitenkin enintään vuoden ajan tämän lain voimaantulosta.

Rekisteri-ilmoitus voidaan käsitellä ennen lain voimaantuloa ja ilmoituksen tekijä voidaan rekisteröidä valmismatkaliikkeen harjoittajaksi tämän lain voimaan tullessa.

Sen, jolle kumotun matkatoimistoasetuksen nojalla on myönnetty elinkeinolupa ja joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, on elinkeinoluvan raukeamisen uhalla tehtävä tämän lain 4 §:ssä tarkoitettu rekisteri-ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa ja joka on tehnyt tämän lain 4 §:ssä tarkoitetun rekisteri-ilmoituksen kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta, saa jatkaa toimintaansa siihen saakka kunnes päätös rekisteriin merkitsemisestä on tehty.

Joka tämän lain voimaan tullessa käyttää nimitystä matkatoimisto, saa sen estämättä, mitä 6 §:n 2 momentissa säädetään, jatkaa toimintaansa entisellä toiminimellään.