Asetus puolustusvoimista (667 / 1992, muutoksineen)

Puolustusvoimien sotilaallisesta ja hallinnollisesta johtamisesta huolehtivat puolustusvoimain komentaja ja pääesikunta niin kuin puolustusvoimista annetun lain (402/74) 6 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Puolustusvoimien alueellista johtamista ja hallintoa varten maa on jaettu maanpuolustusalueisiin ja niiden alaisiin sotilaslääneihin niin kuin siitä erikseen säädetään. (28.11.1997/1047)

Paikallista johtamista ja hallintoa varten puolustusvoimiin kuuluu sotilaslaitoksia, joukko-osastoja ja muita yksiköitä.

Puolustushaaroja ovat maa-, meri- ja ilmavoimat.

Maavoimien materiaalihallintoa varten on puolustusvoimien materiaalilaitos sekä rauhanturvaamistoiminnan käytännön toimeenpanoa varten puolustusvoimien kansainvälinen keskus. (7.12.2000/1046)

Maanpuolustuskorkeakoulusta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.

Puolustusministeriö antaa määräykset:

Puolustusvoimain komentajalla on oikeus puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti antaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten puitteissa rauhan ajan yksityiskohtaisia kokoonpanoja ja johtosuhteita koskevia määräyksiä esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen osalta.

Puolustusvoimain komentajan tehtävistä sotilaskäskyasiain esittelyssä tasavallan presidentille säädetään puolustusvoimista annetun lain 8 a ja 8 b §:ssä.

Puolustusvoimain komentaja tekee puolustusministeriölle esitykset sellaisista puolustusvoimien virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä koskevista asioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta.

Tasavallan presidentin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan käytännön yhteistoiminnan järjestämiseksi sotilaskäskyasioissa tulee puolustusvoimain komentajan antaa presidentille ja puolustusministerille tietoja sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä valmisteilla olevista sotilaskäskyasioista.

Puolustusministeriön alaisena hallinnollisena viranomaisena puolustusvoimain komentaja käsittelee ja ratkaisee esittelystä ne hallinnolliset asiat, jotka on säädetty hänen toimivaltaansa kuuluviksi. Hän voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan hallinnollisessa asiassa, joka on tässä asetuksessa säädetty tai erikseen määrätty pääesikunnan käsiteltäväksi, sekä tehtävään määräämistä koskevan asian, joka 54 §:ssä säädetään puolustusvoimien muun viranomaisen ratkaistavaksi.

Pääesikunta on sotilaskäskyasioissa puolustusvoimain komentajan ja hallinnollisissa asioissa puolustusministeriön alainen.

Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö apunaan puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, puolustusvoimien operaatiopäällikkö ja puolustusvoimien sotatalouspäällikkö. (14.12.2006/1165)

Pääesikunnan päällikkö toimii puolustusvoimain komentajan sijaisena tämän ollessa estynyt.

Puolustusvoimien sotilaallisena johtoesikuntana ja keskushallintoviranomaisena pääesikunta käsittelee ja ratkaisee ne puolustusvoimille kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty puolustusvoimien muun viranomaisen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi, sekä johtaa ja valvoo puolustusvoimille säädettyjen tehtävien suorittamista, jollei puolustusvoimain komentajan toimivallasta muuta johdu.

Pääesikunnassa on maavoimaesikunta, osastoja ja muita toimintayksiköitä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimintayksikön tehtävistä ja organisaatiosta määrätään pääesikunnan työjärjestyksessä.

Maavoimaesikuntaa johtaa maavoimapäällikkö.

Puolustusvoimien sisäisen toiminnan lainmukaisuutta ja sotilasoikeudenhoitoa ohjaa ja valvoo asessori. (14.12.2006/1165)

Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä on lisäksi säädetty kirkkolaissa (1054/1993) . (19.9.1997/887)

Pääesikunnassa ratkaisee hallinnollisen asian esittelystä pääesikunnan päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty taikka työjärjestyksessä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi. Ratkaisuvaltaa ei voida siirtää asioissa, jotka koskevat lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä tasavallan presidentille, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen.

Pääesikunnan päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on määrätty tai työjärjestyksessä annettu hänen alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi.

3 momentti on kumottu A:lla 27.10.1995/1224 .

Puolustusvoimain komentajalle esittelee asian pääesikunnan päällikkö tai hänen määräämänsä pääesikunnan esittelijä.

Pääesikunnan päällikölle esittelee toimialaansa koskevan asian puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, maavoimapäällikkö, asessori tai kenttäpiispa taikka muu työjärjestyksessä esittelijäksi määrätty virkamies. (14.12.2006/1165)

Sotilaskäskyasioiden käsittelystä, esittelystä ja ratkaisemisesta on voimassa lisäksi, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty.

Tarkempia määräyksiä johtosuhteista ja työnjaosta sekä asian käsittelystä, esittelystä ja ratkaisemisesta pääesikunnassa sekä esikuntien tehtävien sisällöstä annetaan pääesikunnan päällikön vahvistamassa työjärjestyksessä.

Maavoimiin kuuluu sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.

Maavoimien sotilaallisesta johtamisesta alueellaan vastaa maanpuolustusalueen komentaja. (28.11.1997/1047)

Maavoimien rauhanajan materiaalitoimintoja ja poikkeusolojen valmiuteen liittyviä materiaalihallinnon valmisteluja hoitaa materiaalilaitos pääesikunnan alaisena sotilaslaitoksena.

Materiaalilaitoksen toiminnan yleistä ohjaamista ja kehittämistä varten sekä laitoksen toiminnan yhteensovittamiseksi valtakunnalliseen puolustustarviketeollisuuteen asetetaan laitokselle kolmeksi vuodeksi kerrallaan maavoimapäällikön johdolla toimiva johtokunta.

Johtokunnan tehtävistä ja toimivallasta sekä sen asettamisesta, kokoonpanosta ja työskentelymuodoista määrätään lähemmin johtosäännössä, jonka puolustusvoimain komentaja vahvistaa.

Merivoimiin kuuluu merivoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.

Merivoimia johtaa merivoimien komentaja.

Merivoimien esikunta ohjaa ja valvoo sotilasmerenkulkua sekä sitä edistäviä ja turvaavia toimenpiteitä. (28.11.1994/1032)

Ilmavoimiin kuuluu ilmavoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.

Ilmavoimia johtaa ilmavoimien komentaja.

Hallinnollisissa asioissa merivoimien esikunta ja ilmavoimien esikunta ovat puolustushaaraansa koskevissa asioissa suoraan pääesikunnan alaisia hallintoviranomaisia.

Merivoimien esikunnassa käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee esittelystä merivoimien komentaja ja ilmavoimien esikunnassa käsiteltävän hallinnollisen asian ilmavoimien komentaja, jollei asiaa ole säädetty, määrätty tai työjärjestyksellä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Tarkempia määräyksiä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta merivoimien esikunnassa annetaan merivoimien komentajan vahvistamassa sekä asiain käsittelystä ja ratkaisemisesta ilmavoimien esikunnassa ilmavoimien komentajan vahvistamassa työjärjestyksessä.

Maanpuolustusalueen esikunta on pääesikunnan alainen aluehallintoviranomainen.

Sotilasläänin esikunta on maanpuolustusalueen esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.

Sotilaslaitos, joukko-osasto ja varuskunta ovat puolustusvoimien paikallisviranomaisina hallinnollisissa asioissa pääesikunnan, maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien esikunnan taikka sotilaslaitoksen alaisia sen mukaan kuin siitä 4 §:ssä säädetyssä järjestyksessä määrätään.

Tässä luvussa tarkoitetussa alue- tai paikallishallintoviranomaisessa käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee esittelystä asianomainen komentaja tai päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty taikka työjärjestyksellä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Tarkempia määräyksiä tehtävistä sekä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta 1 momentissa tarkoitetuissa alue- ja paikallisviranomaisissa annetaan asianomaisen hallintoyksikön komentajan tai päällikön vahvistamassa työjärjestyksessä.

Puolustusvoimien virkojen jaon ja tehtävänimikkeet vahvistaa puolustusvoimain komentaja, ei kuitenkaan siltä osin kuin on kysymys organisaatiojärjestelyistä, joista puolustusministeriö 4 §:n mukaisesti määrää.

Puolustusvoimissa on:

Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitetut virat.

Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää yleiset kelpoisuusvaatimukset valtion virkaan ja että hän terveytensä puolesta on virkaan sopiva. Sen lisäksi häneltä vaaditaan jäljempänä säädetty kelpoisuus.

Kelpoisuusvaatimuksena määräaikaisen reserviupseerin virkaan on upseerin perusopintojen suorittaminen ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkaan upseerin alempi korkeakoulututkinto sekä muihin upseerin virkoihin upseerin tutkinto tai upseerin ylempi korkeakoulututkinto. (20.12.2001/1346)

Lisäksi vaaditaan majurilta, komentajakapteenilta, everstiluutnantilta ja komentajalta vahvistettu jatkokoulutus sekä everstiltä, kommodorilta ja sitä ylemmältä upseerilta yleisesikuntaupseerin tutkinto.

Puolustusvoimain komentajalta ja pääesikunnan päälliköltä vaaditaan vähintään kenraalimajurin tai kontra-amiraalin sotilasarvo. (20.12.2001/1346)

Kelpoisuusvaatimuksena opistoupseerin virkoihin on:

Ylempi toimiupseerin virkatutkinto voidaan korvata asianomaiseen tehtävään soveltuvalla muulla koulutuksella.

Pääesikunta määrää, mitä on pidettävä tässä pykälässä tarkoitettuna jatkokoulutuksena ja korvaavana koulutuksena. (20.12.2001/1346)

Kelpoisuusvaatimuksena erikoisupseerin virkoihin on:

Määräaikaisen erikoisupseerin virkojen kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin edellä 1 momentissa säädetyt vastaaviin erikoisupseerin virkoihin vaadittavat kelpoisuusvaatimukset. (20.12.2001/1346)

Kelpoisuusvaatimuksena sotilasilmailun viranomaisyksikön päällikkönä toimivan upseerin tai erikoisupseerin virkoihin on ylempi korkeakoulututkinto sekä laaja sotilasilmailun tuntemus ja kokemus.

Kelpoisuusvaatimuksena sotilaspapin virkoihin on:

Sotilaspapilta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.

Kelpoisuusvaatimuksena aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoihin on aseellisen varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen.

Jollei muutoin säädetyistä ammatillisista pätevyysvaatimuksista muuta johdu, puolustusvoimien muihin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva koulutus. (20.12.2001/1346)

Lisäksi vaaditaan:

1 momentti on kumottu A:lla 28.11.1994/1032 .

Virkoihin ja tehtäviin tuottavat edelleen kelpoisuuden ne aikaisemmat tutkinnot, jotka vastaavat virkaan tai tehtävään tämän asetuksen mukaan vaadittavia tutkintoja.

Tutkimusjohtajalla ja osastonjohtajalla on professorin ja sota-arkiston johtajalla arkistoneuvoksen arvonimi.

Puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan sekä upseereiden virkaan nimittämisestä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa.

Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin puolustusvoimien virkoihin nimittää:

Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tehtävään hallintoyksikön työjärjestyksessä määrätty virkamies.

Pääesikunta julistaa haettavaksi tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin, erikoislääkärin, osastonlääkärin, apteekinjohtajan, sota-arkiston johtajan, osastopäällikön, toimistopäällikön, kirjastonjohtajan, räjähdysainetarkastajan, matemaatikon, museonjohtajan ja erikoistutkijan virat. (20.2.1998/137)

Professorin viran täyttämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa (856/1991) ja korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa asetuksessa (1581/1991) säädetään, kuitenkin siten, että mainitun asetuksen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ehdollepanoviranomaisena toimii maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto. (19.9.1997/887)

Muut virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.

Aina määräajaksi täytettävissä sotilasviroissa kokonaispalvelusaika voi olla yhteensä enintään 15 vuotta.

Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain (750/1994) tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tämän ollessa esteellinen lähinnä ylempi viranomainen. (9.3.2000/284)

Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen, 50 §:n 1 momentissa mainituissa viroissa palvelevien osalta kuitenkin valtioneuvosto. (9.3.2000/284)

Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa (514/1984) tarkoitetun palveluksen ajan virkamies on virkavapaana virastaan. (28.11.1997/1047)

Nimittämisestä enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen päättää 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen. (9.3.2000/284)

Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti ja muiden osalta se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan. (22.3.1996/185)

Määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi nimitetystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa virkamiehestä säädetään. (11.8.1995/1003)

Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:

Jos 1 momentin 3 kohdassa tai 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maanpuolustusalueella, merivoimissa, ilmavoimissa tai puolustusvoimien materiaalilaitoksessa, tehtävään määrää maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien komentaja taikka puolustusvoimien materiaalilaitoksen johtaja. Jos tehtävään määrääminen edellyttää muuta siirtymistä puolustusvoimissa, tehtävään määrää upseerin virassa olevan puolustusvoimain komentaja ja muun virkamiehen pääesikunta. (20.12.2001/1346)

Jos tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, virkamies voidaan tilapäisesti määrätä muuhun kuin 4 ja 34 §:ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään.

Rauhanturvajoukon komentajan ja rauhanturvaamisorganisaatiossa kenraalin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan tehtävään määräämisestä säädetään rauhanturvaamislaissa (514/1984) . Everstin tai kommodorin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan määrää tehtävään puolustusministeriö sekä muut rauhanturvaamislain 21 §:n 2 momentissa tarkoitetut henkilöt pääesikunta. Muun rauhanturvaamishenkilöstön määrää tehtävään puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja. (7.12.2000/1046)

Virkamiehen ollessa estyneenä hoitamasta virkaan kuuluvia tehtäviä määrätään näiden hoitamisesta sijaisena asianomaisen hallintoyksikön työjärjestyksessä. Jos estyneenä oleminen kuitenkin todennäköisesti kestää yli kolme kuukautta, antaa määräyksen 54 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen.

2 momentti on kumottu A:lla 28.11.1994/1032 .

Eroamisikä sotilasvirassa on: (14.12.2006/1165)

Puolustusvoimain komentaja määrää puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti ne tehtävät, jotka edellyttävät lentäjän koulutusta.

Pääesikunta kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valtion etua ja oikeutta kaikissa puolustusvoimia koskevissa asioissa.

Asessorilla ja hänen määräämällään on oikeus pääesikunnan puolesta ottaa vastaan haasteen tiedoksianto, jollei muualla ole toisin säädetty.

Asessorilla on oikeus ilman eri valtuutusta joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa puolustusvoimia koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta ja edustaa niissä pääesikuntaa.

Maanpuolustusalueen ja sotilasläänin esikunta on oikeutettu toimialuettaan koskevissa asioissa valtion puolesta ottamaan vastaan haasteen tiedoksiannon sekä edustamaan valtiota niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja ei esiinny.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on omaa puolustushaaraansa ja toimialaansa koskevissa asioissa myös merivoimien ja ilmavoimien esikunnilla sekä puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnalla.

Puolustusministeriö voi asian yhteiskunnallisen merkityksen sitä edellyttäessä yksittäistapauksessa ottaa käsiteltäväkseen puolustusvoimien organisaatiota ja johtosuhteita koskevan hallintoasian sekä valtion edun valvontaa koskevan asian, joka tämän asetuksen nojalla muutoin kuuluisi puolustusvoimien viranomaisen käsiteltäväksi.

Puolustusministeriö on pidettävä tietoisena 1 momentissa tarkoitettuja asioita koskevasta valmistelusta.

Puolustusministeriö antaa puolustusvoimien materiaalin hankintoja ja myyntejä sekä muita kaupallisesti tai sotataloudellisesti merkittäviä hankkeita koskevat yleismääräykset.

Sotilasoikeudenhoidosta säädetään erikseen.

2 momentti on kumottu A:lla 9.3.2000/284 .

Valtion virkamieslain 24 §:n mukaisen varoituksen antamisesta päättää 54 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen, 50 §:n 1 momentissa tarkoitettujen alaistensa virkamiesten osalta kuitenkin puolustusvoimain komentaja.

Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 34 §:ssä tarkoitetun todistuksen palvelussuhteen päättymisestä antaa nimittävä viranomainen. Todistuksen antaa kuitenkin puolustusministeriö, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta tai valtioneuvosto, ja pääesikunta, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.

Sotilasasiamiehen ja apulaissotilasasiamiehen ja näitä vastaavan sekä heitä avustavan henkilökunnan palkkauksesta, paikalliskorotuksesta ja erinäisistä korvauksista sekä vuosilomasta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä ulkomaanedustuksen virkamiesten osalta säädetään tai määrätään. Siitä, miten heidät rinnastetaan ulkomaanedustuksen virkamiehiin, määrää puolustusministeriö.

Virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää pääesikunta.

Sivutoimiluvan myöntää pääesikunta. Valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta on virkamiehen viipymättä ilmoitettava sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa puolustusministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan puolustusvoimista 23 päivänä huhtikuuta 1975 annettu asetus (274/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

1 momentti on kumottu A:lla 28.11.1994/1032 .

Tämän asetuksen voimaan tultua vastaa aikaisemmin aliupseerin toimeen kelpoisuuden tuottanut tutkinto alempaa toimiupseerin virkatutkintoa ja sotilasmestarin toimeen vaaditun jatkokoulutuksen suorittaminen ylempää toimiupseerin virkatutkintoa.

Toimiupseerin virassa ja toimiupseerin virkaa vastaavassa aliupseerin toimessa palveltu aika luetaan asianomaiselle hyväksi palveluksena opistoupseerina.