Lääkärin antamana hoitona pidetään hoitoa, jonka on antanut henkilö, jolla on oikeus harjoittaa lääkärintointa Suomessa. Vastaavasti pidetään hammaslääkärin antamana hoitona hoitoa, jonka on antanut henkilö, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärintointa Suomessa.

Sairausvakuutuslain 5§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna laboratoriona tai röntgenlaitoksena pidetään kansanterveyslain (66/72) 15§:ssä tarkoitettua terveyskeskusta ja yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/90) tarkoittamaa palvelujen tuottajaa samoin kuin niiden tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden osalta, joita voidaan suorittaa sellaisessa tutkimuslaitoksessa, sairaalan laboratorio- tai röntgenosastoa ja poliklinikkaa sekä valtion tai yliopiston omistamaa lääketieteellistä tutkimuslaitosta.

Sairausvakuutuslain 7§:n 1 momentissa ja 8§:n 1 momentissa tarkoitettujen taksojen perusteita määrättäessä ja taksoja vahvistettaessa on otettava huomioon tutkimus- tai hoitotoimenpiteen laatu sekä sen vaatima työ ja aiheuttama kustannus. Sen lisäksi perusteista on käytävä ilmi kutakin toimenpideryhmää koskevan taksan enimmäismäärä. Ennen perusteiden määräämistä ja taksojen vahvistamista on sosiaali- ja terveyshallitukselle ja lääkäreitä edustavalle järjestölle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Lisäksi on kansaneläkelaitosta kuultava ennen perusteiden määräämistä.

Sairausvakuutuslain 11 a§:ssä tarkoitettujen sairaanhoidon ja sairaankuljetuksen taksojen perusteet on määrättävä ja taksat vahvistettava ryhmittäin käyttäen perusteena terveyskeskuksessa perittävistä maksuista ja korvauksista annetun asetuksen (206/72) mukaista jaottelua. Ennen perusteiden määräämistä ja taksojen vahvistamista on sosiaali- ja terveyshallitukselle sekä kuntien keskusjärjestöille varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Lisäksi on kansaneläkelaitosta kuultava ennen perusteiden määräämistä.

Sairausvakuutuslaissa tarkoitettuna asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneena henkilönä pidetään sitä, jonka sosiaali- ja terveyshallitus on sairaanhoitajana, kätilönä, lääkintävoimistelijana tai laboratorionhoitajana merkinnyt terveydenhuoltohenkilöstöstä pitämäänsä luetteloon.

Sairausvakuutukseen liittyvien lääketieteellisten kysymysten käsittelyä varten kansaneläkelaitoksen hallitus asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan, jossa on puheenjohtaja ja enintään viisitoista jäsentä. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina sairausvakuutuksen toteuttamisen kannalta tärkeimmät lääketieteen erikoisalat sekä riittävä määrä sairausvakuutuksen käytännölliseen toteuttamiseen perehtyneitä lääkäreitä. Jäseniä määrättäessä on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveyshallitus, Helsingin, Turun ja Oulun yliopiston lääketieteelliset tiedekunnat ja lääkäreitä edustava järjestö tulevat neuvottelukunnassa edustetuiksi.