Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (343 / 1991, muutoksineen)

Tätä lakia sovelletaan linja-autolla ja sairasautolla harjoitettavaan luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen tiellä. Lain 2 §:n 4 kohtaa sovelletaan kuitenkin myös henkilöautolla taksiluvan nojalla harjoitettavaan liikenteeseen. (2.3.2007/218)

Lain 2 §:n 6 kohdan, 3 ja 4 §:n, 18, 23, 23 a ja 24 §:n sekä 25 §:n 2 momentin säännökset koskevat myös raide-, vesi- ja ilmaliikennettä. Lain 7 b §:n säännös koskee myös raide- ja vesiliikennettä. (15.7.1994/663)

Tässä laissa tarkoitetaan:

Joukkoliikenteen hoitamisen edellytykset tulee ottaa huomioon kaavoituksessa sekä muussa maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa.

Liikennetarpeet ja -palvelut on aina pyrittävä yhteensovittamaan. Liikennettä suunniteltaessa viranomaisen vastuulla on selvittää ja hyödyntää joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet.

Kunnan tehtävänä on määritellä alueensa joukkoliikenteen palvelutaso tarvittavilta osin. Kuntien tulee toimia yhteistyössä toistensa kanssa pyrkien yhteensovittamaan eri henkilöliikennemuotojen palveluita sekä ottaa huomioon eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan tehtävistä joukkoliikennettä suunniteltaessa on lisäksi säädetty erikseen.

Lääninhallituksen tehtävänä on edistää kuntien liikennesuunnittelua ja luoda edellytyksiä niiden yhteistyön onnistumiselle.

Liikenneministeriön tehtävänä on erityisesti yhteensovittaa eri henkilöliikennemuotojen palveluita sekä edistää joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia parantavaa liikennesuunnittelua ja -tutkimusta.

Kunnat voivat joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan toimia tarpeen mukaan yhteistyössä toistensa kanssa. Kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluita myös toisen kunnan alueelle.

Lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on oikeus sopia seutu- ja kuntalippujen hinnoista liikenteenharjoittajien kanssa silloin, kun kunnat tai valtio rahoittavat näiden lippujen hinnanalennuksia. Tällaisen sopimuksen osapuolina voivat olla yksi tai useampi kunta taikka kuntayhtymä sekä seudun tai kunnan liikenteenharjoittajat yhdessä tai erikseen. (30.4.1998/301)

Ostoliikennepalveluita hankittaessa tulee noudattaa julkisista hankinnoista voimassa olevia säännöksiä. (31.1.1997/91)

Henkilöiden kuljettaminen tiellä linja-autolla tai sairasautolla korvausta vastaan on ilman liikennelupaa kielletty lukuun ottamatta 6 §:ssä mainittuja kuljetuksia.

Henkilöiden kuljettaminen tiellä L _5e –L _7e -luokan ajoneuvoilla (kolmipyörä, kevyt nelipyörä, nelipyörä) korvausta vastaan on kielletty.

Jos henkilöitä kuljetetaan korvausta vastaan vuokratulla linja-autolla tai sairasautolla, jonka kuljettajana toimii sen vuokralleantaja tai vuokralleantajan palveluksessa oleva taikka vuokralleantajan tehtävään osoittama, välittämä tai muulla näihin verrattavalla tavalla järjestämä henkilö, liikenteenharjoittajana pidetään vuokralleottajan asemesta vuokralleantajaa.

Ilman liikennelupaa saa:

Luvanvaraisen henkilöliikenteen harjoittaminen on sallittu joukkoliikenneluvan, linjaliikenneluvan tai sairaankuljetusluvan nojalla. (2.3.2007/218)

Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan tilaus- ja ostoliikennettä linja-autolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tilausliikennettä harjoitettaessa ei saa kuitenkaan ottaa ajoja taksiasemilta. Jos liikennettä harjoitetaan linja-autolla, jossa on istumapaikkoja matkustajille enintään 16, tilausliikenteen harjoittamisen oikeutta voidaan lisäksi rajoittaa sellaisilla liikennelupaan otettavilla ehdoilla, jotka selventävät työnjakoa taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen nähden. (4.12.1998/888)

Linjaliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan linjaliikennettä linja-autolla.

4 momentti on kumottu L:lla 2.3.2007/218

Tämän pykälän 2 ja 3 momentissa mainituissa luvissa voidaan antaa oikeus harjoittaa liikennettä museoajoneuvolla. (2.3.2007/218)

Sairaankuljetuslupa oikeuttaa harjoittamaan sairaankuljetusta yhdellä sairasautolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Liikenneministeriö voi saatuaan asianmukaisen valtuuden vastavuoroisuuden perusteella sopia poikkeuksia kansainvälisten maantiekuljetusten osalta 5 ja 6 §:n säännöksistä sekä kansainvälisten sopimusten mukaisista lupajärjestelyistä.

Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autolla annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 684/92, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 11/98, tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia Suomessa ovat liikenne- ja viestintäministeriö, joka myös ottaa vastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset ja antaa 13 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut todistukset sekä Ajoneuvohallintokeskus ja lääninhallitukset, joilta liikenteenharjoittajat saavat 11 artiklan 4 kohdan mukaisia asiakirjoja. Hakijan kotipaikan lääninhallitus on toimivaltainen myöntämään 3 a artiklassa tarkoitetun yhteisön liikenneluvan samoin kuin peruuttamaan sen ja ottamaan sen pois 16 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti. Asetuksen 6–9 artiklassa tarkoitettu säännöllisen liikenteen luvan myöntävä viranomainen on se lääninhallitus, jonka alueella reitti on. Jos reitti ulottuu useamman kuin yhden läänin alueelle, luvan myötää se lääninhallitus, jonka alueella on pisin osa reitistä. Asetuksen 14 ja 15 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen tarkastus- ja valvontaviranomainen on poliisi.

Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltioissa, annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 12/98 tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö. Asetuksen 6 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Ajoneuvohallintokeskus. Asetuksen 5 ja 6 artiklassa tarkoitettu tarkastusviranomainen on poliisi. Poliisi on myös toimivaltainen ottamaan pois 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun väärennetyn asiakirjan.

Julkisten palvelujen käsitteeseen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1191/69 (neuvoston palveluvelvoiteasetus) tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa rautatie- ja sisävesiliikennettä koskevissa asioissa liikenneministeriö. Maantieliikennettä koskevissa asioissa toimivaltaisia viranomaisia ovat liikenneministeriö, lääninhallitukset, kunnat ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta liikenneministeriön tarkemmin määräämällä tavalla. Liikenneministeriö voi myös antaa tarkempia määräyksiä asetuksen täytäntöönpanosta.

Linja-autoilla harjoitettavaa satunnaista kansainvälistä matkustajaliikennettä koskevan sopimuksen (Interbus-sopimus) tekemisestä annetun neuvoston päätöksen EY 2002/917 mukaisen sopimuksen 6 artiklassa tarkoitetun kuljetusluvasta vapautetun satunnaisen liikenteen valvonta-asiakirjan antaa Suomessa Ajoneuvohallintokeskus. Sopimuksen 15 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen kuljetusluvan myöntävä viranomainen Suomessa on liikenne- ja viestintäministeriö. Sopimuksen 18 artiklassa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ovat poliisi, tulli ja rajavartiolaitos.

Ajoneuvohallintokeskus myöntää Suomen ja toisen valtion väliseen kahdenkeskiseen sopimukseen perustuvan kuljetusluvan satunnaisen kansainvälisen matkustajaliikenteen harjoittamiseen linja-autolla ulkomailla. Hakemuksessa on esitettävä lupaviranomaisen pyytämät hakemuksen käsittelemiseksi tarpeelliset tiedot.

Lupa on myönnettävä, jos haettua kuljetusta varten on Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen mukaan osoitettavissa kuljetuslupa. Ajoneuvohallintokeskus voi määrätä luvan hakemiselle määräajan. Jos lupa voidaan myöntää lupien vähäisen määrän vuoksi vain osalle hakijoista, se on myönnettävä sitä ensin hakeneelle.

Kuljetusluvan haltija on velvollinen viipymättä palauttamaan käyttämättömäksi jäävän tai käyttämättä jääneen kuljetusluvan lupaviranomaiselle.

Joukkoliikenneluvan myöntää hakijan kotipaikan lääninhallitus.

Linjaliikenneluvan myöntää lääninhallitus. Jos linjan reitti ulottuu useamman kuin yhden läänin alueelle, luvan myöntää se lääninhallitus, jonka alueella on pisin osa linjan reitistä. Linjaliikenneluvan läänin rajan ylittävään liikenteeseen, joka ajetaan kokonaan tai osittain pikavuoroliikenteenä, myöntää kuitenkin Etelä-Suomen lääninhallitus. Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää muun kuin 7 a §:ssä tarkoitetun valtakunnan rajan ylittävän linjaliikenteen luvan. (19.8.2005/634)

Asetuksella säädetään niistä kunnista ja kuntayhtymistä, joiden alueella harjoitettavaan linjaliikenteeseen liikenneluvan myöntää kunnan tai kuntayhtymän viranomainen.Yksinomaan pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan toimialueella harjoitettavaan linjaliikenteeseen myöntää liikenneluvan yhteistyövaltuuskunta, jollei luvan myöntäminen kuulu kunnan toimivaltaan.

Sairaankuljetusluvan myöntää se lääninhallitus, jonka alueella liikenteen asemapaikka on. (2.3.2007/218)

Joukkoliikennelupa on myönnettävä hakijalle, joka on hyvämaineinen, saanut ammattitaidosta Ajoneuvohallintokeskuksen myöntämän todistuksen, oikeustoimikelpoinen ja vakavarainen. Lupa myönnetään myös vakavaraisuutta koskevan vaatimuksen täyttävälle oikeushenkilölle, jonka liikenteestä vastaava henkilö täyttää muut kohdan vaatimukset.

Hakija on katsottava vakavaraiseksi, jos hän kykenee asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan ja osoittaa, että hänellä on ammattiinpääsydirektiivissä tarkoitetut riittävät taloudelliset voimavarat yrityksen käynnistämiseen ja liikenteen asianmukaiseen hoitamiseen. Muusta Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta oleva hakija voi osoittaa vakavaraisuutensa ammattiinpääsydirektiivin 9 artiklan mukaisella todistuksella.

Hakijan tai liikenteestä vastaavan henkilön ei ole katsottava täyttävän 1 momentissa säädettyä hyvämaineisuuden vaatimusta, jos:

ja teot osoittavat hänen olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan luvanvaraista henkilöliikennettä.

Muusta Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta oleva hakija voi osoittaa hyvämaineisuutensa ammattiinpääsydirektiivin 8 artiklassa tarkoitetulla asiakirjalla.

Hakija tai liikenteestä vastaava henkilö on katsottava ammattitaitoiseksi, jos hän on suorittanut linja-autoliikenteen yrittäjäkurssin ja saanut Ajoneuvohallintokeskuksen myöntämän todistuksen tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetyn, ammattiinpääsydirektiivin mukaisen todistuksen hyväksytystä kirjallisesta kokeesta.

Yrittäjäkurssia ei vaadita henkilöltä, jolla on vähintään viisi vuotta jatkunut käytännön kokemus henkilöliikennettä harjoittavan yrityksen johtotehtävissä. Hänen tulee kuitenkin suorittaa hyväksytysti loppukoe.

Linjaliikennelupa voidaan myöntää hakijalle, jolla on joukkoliikennelupa.

Liikennelupaa myönnettäessä on otettava huomioon ennen kaikkea liikennepalvelujen kysyntä sekä olemassa olevat liikennepalvelut, myös ostoliikenne, kuntien henkilöliikenteen järjestämistä koskevat tarpeet ja sen liikenteen taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus, jonka harjoittamiseen lupaa haetaan.

Sairaankuljetuslupa voidaan myöntää hakijalle, joka täyttää 9 §:n 1–3 momentissa säädetyt edellytykset. Lupaa myönnettäessä on myös otettava huomioon pääasiallisen toiminta-alueen kysyntä sekä sen yritystoiminnan tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset edellytykset, johon lupaa haetaan.

Linja-autoliikenteen yrittäjäkurssin ja taksiliikenteen yrittäjäkurssin tarkoituksena on antaa liikenteenharjoittajaksi aikovalle riittävä ammatillinen pätevyys. Kursseihin sisältyy Ajoneuvohallintokeskuksen järjestämä kirjallinen koe. Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää koetehtävien laadinnassa ja koetilaisuuden järjestämisessä apuna ulkopuolista asiantuntijaa.

Ajoneuvohallintokeskus antaa todistuksen henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti 1 momentissa mainitun kokeen. Linja-autoliikenteen harjoittajaksi aikovalle annetun todistuksen tulee olla muodoltaan ammattiinpääsydirektiivin liitteen I kokeen rakennetta koskevien säännösten mukainen ja direktiivin liitteen I a mallin mukainen.

Tässä pykälässä säädetään niistä viranomaisista ja toimielimistä, jotka antavat ammattiinpääsydirektiivin 8–10 artiklassa tarkoitetun todistuksen tai muun asiakirjan henkilölle, joka aikoo harjoittaa maanteiden henkilöliikennettä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Ammattiinpääsydirektiivin 8 artiklassa tarkoitetun todistuksen hyvämaineisuudesta antaa kotipaikan poliisi. Direktiivin 9 artiklassa tarkoitetun todistuksen vakavaraisuudesta antaa luottolaitos taikka Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Lääninhallitus antaa direktiivin 10 artiklassa tarkoitetun todistuksen ammattitaidosta henkilölle, joka on saanut oikeuden harjoittaa henkilöliikennettä ensi kerran ennen 2 päivää lokakuuta 1999 ja muutoin Ajoneuvohallintokeskus.

Joukkoliikennelupa on voimassa kymmenen vuotta. Siinä on vahvistettava liikenteessä käytettävien linja-autojen enimmäismäärä sekä valvontapaikka. Joukkoliikennelupaan voidaan tarvittaessa sisällyttää 6 a §:n 2 momentin mukaisia tilausliikenteen harjoittamista rajoittavia ehtoja. (4.12.1998/888)

Linjaliikennelupa on voimassa enintään kymmenen vuotta. Siinä on lisäksi vahvistettava liikenteen valvontapaikka, reitti, yleensä aikataulu sekä aika, jona liikenne on aloitettava. Siihen voidaan liittää liikenteen asianmukaista hoitoa ja alihankintaa koskevia ehtoja.

Sairaankuljetuslupa on voimassa enintään viisi vuotta. Siinä on lisäksi vahvistettava liikenteen asemapaikka tai asemapaikat sekä aika, jona liikenne on viimeistään aloitettava, ja siihen voidaan liittää liikenteen asianmukaista hoitoa koskevia ehtoja. (2.3.2007/218)

4 momentti on kumottu L:lla 4.12.1998/888 .

Lupaviranomaisen on säännöllisesti ja vähintään viiden vuoden välein tarkistettava, että joukkoliikenneluvan haltija ja oikeushenkilön liikenteestä vastaava henkilö edelleen täyttävät 9 §:ssä tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset. Luvanhaltijalla on velvollisuus vaadittaessa antaa lupaviranomaiselle tarkistamisen edellyttämät tiedot.

Liikenne- ja viestintäministeriö voi tarvittaessa vahvistaa sairaankuljetustaksan ja linjaliikenteen valtakunnallisen sarjalipputaksan.

Liikenneluvan haltija on velvollinen harjoittamaan liikennettä luvan mukaisesti ja muutoin asianmukaisesti.

2–3 momentit on kumottu L:lla 2.3.2007/218 .

Tilaus- ja ostoliikenteen harjoittaminen on kielletty, jos sen tarkoituksena on kuljettaa sellaisia matkustajia, joiden käytettävissä on sopivat linjaliikenneyhteydet.

Linjaliikenteelle aiheutuvaa haittaa arvioitaessa on otettava huomioon toisaalta linjaliikenteen matkustajien väheneminen, toisaalta matka-aika odotuksineen, vaihtojen määrä, matkustajien erityiset tarpeet sekä tilaus- tai ostoliikenteellä hoidettujen kuljetusten toistuvuus.

Joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen voi asettaa haittaamiskiellon tehosteeksi uhkasakon noudattaen, mitä uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään.

Linja- ja ostoliikenteessä saa kuljettaa myös tavaraa. Linjaliikenteessä ei auton matkustajatiloissa saa kuljettaa muuta tavaraa kuin matkustajien käsimatkatavaroita. Ostoliikenteessä saa kuljettaa tavaraa siten kuin siitä ostajan kanssa sovitaan.

2 momentti on kumottu L:lla 2.3.2007/218 .

Liikenteenharjoittajan tulee pyynnöstä antaa liikenneministeriölle liikennesuunnittelua, tilastointia ja tutkimusta varten tarpeelliset tiedot taloudestaan ja harjoittamastaan liikenteestä. Liikenneministeriöllä on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa näitä tietoja liikennesuunnittelua ja tutkimusta varten lääninhallituksille.

Tietojen antamisen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko noudattaen, mitä uhkasakkolaissa säädetään.

Lupaviranomainen voi antaa liikenneluvasta poikkeavia määräyksiä liikenteen harjoittamisesta, jos se muuttuneiden olosuhteiden vuoksi tai muusta erityisestä syystä on välttämätöntä.

Jos liikenneluvan haltija ei enää täytä liikenneluvan myöntämisen edellytyksiä tai jos liikennettä ei harjoiteta luvan mukaisesti tai muutoin asianmukaisesti, voi lupaviranomainen peruuttaa liikenneluvan määräajaksi tai kokonaan. Jos joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen peruuttaa joukkoliikenneluvan, sen on kuultuaan linjaliikenneluvat myöntäviä viranomaisia samalla peruutettava myös luvanhaltijan linjaliikenneluvat.

Lupaviranomainen voi peruuttaa liikenneluvan, ei kuitenkaan joukkoliikennelupaa, myös, jos liikenteen ei enää voida katsoa olevan tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti järjestettyä ja liikenteen uudelleen järjestely on yleisen edun kannalta välttämätöntä.

Lupaviranomaisen on peruutettava oikeushenkilölle myönnetty sairaankuljetuslupa, jos yritys myydään tai muutoin vastikkeellisesti luovutetaan, ja lupaviranomaisen hyväksymä liikenteestä vastaava henkilö tällaisen luovutuksen yhteydessä tai sitä ennen on lakannut taikka sen jälkeen lakkaa tosiasiallisesti hoitamasta hänelle tämän lain mukaan kuuluvia tehtäviä. Yritys katsotaan myydyksi tai vastikkeellisesti luovutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta siirtyy tai on siirtynyt. Lupaa ei kuitenkaan peruuteta, jos ostaja tai muu siirronsaaja täyttää 9 §:n 1–3 momentin sairaankuljetusluvan saamisen edellytykset ja jos siirron kohteena oleva lupa on myönnetty ennen 1 päivää maaliskuuta 1991. (2.3.2007/218)

Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenneluvan tai linjaliikenneluvan nojalla tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai määräysten taikka lupaehtojen vastaisesti, voi joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen, vaikka liikennelupaa ei peruuteta, kieltää luvanhaltijaa määräajaksi tai toistaiseksi harjoittamasta tilausliikennettä. (4.12.1998/888)

Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenneluvan nojalla kansainvälisten sopimusten vastaisesti, voi liikenneministeriö kieltää luvanhaltijaa määräajaksi tai toistaiseksi harjoittamasta kansainvälistä liikennettä tai rajoittaa sen harjoittamista.

Valtion talousarviossa osoitetuin määrärahoin voidaan:

Liikenneministeriö päättää valtion talousarviossa osoitetun määrärahan tai sen osan kiintiöimisestä lääninhallituksille ja määrää tarvittavilta osin sen jaosta 23 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin.

Lääninhallitukset ja liikenneministeriö saavat itse käyttää määrärahaa 23 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin. Ne voivat myös myöntää valtionapua kunnalle, seudulliselle kuntayhtymälle tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle käytettäväksi samoihin tarkoituksiin.

Valtionapu on maksettava kokonaan tai asianomaiselta osalta takaisin ja peruutettava vielä maksamatta olevalta osalta, jos

Milloin valtionavun ehtoja on muulta osin laiminlyöty, valtionapu tai osa siitä voidaan määrätä palautettavaksi ja vielä maksamatta olevalta osalta peruutetuksi tai maksatus keskeytettäväksi.

Palautettavalle valtionavulle on maksettava sen suorittamispäivästä lukien korkoa, joka ylittää neljällä prosenttiyksiköllä kulloinkin voimassa olevan Suomen Pankin peruskoron. Jollei suoritettavaa määrää makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, on sille suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. (3.3.1995/293)

Oikeus hakea muutosta liikennelupaa koskevaan päätökseen on hakijalla ja luvanhaltijalla, jonka oikeuteen päätös voi vaikuttaa, sekä sillä kunnalla, jossa lupahakemuksessa tarkoitettua liikennettä harjoitetaan.

Edellä 9 c §:ssä tarkoitetun kokeen hylkäämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Koesuoritukseen saa hakea oikaisua Ajoneuvohallintokeskukselta. Hylkäävään päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun henkilö sai tiedon hylkäämisestä. Muutoksenhausta oikaisuvaatimusta koskevaan Ajoneuvohallituksen päätökseen säädetään 3 momentissa.

Tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten perusteella tehtyä päätöstä tai määräystä on noudatettava siitä huolimatta, että se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksen tai määräyksen antanut viranomainen toisin määrää.

Joka harjoittaa luvanvaraista henkilöliikennettä ilman asianmukaista liikennelupaa tai kansainvälisten maantieliikennesopimusten edellyttämää kuljetuslupaa taikka rikkoo 5 §:n 2 momentin kieltoa, on tuomittava luvattomasta henkilöliikenteen harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. (2.3.2007/218)

Joka laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetyn ilmoituksen tekemisen on tuomittava ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoon. (15.7.1994/662)

Poliisimies voi keskeyttää kuljetuksen, jos kysymyksessä on luvanvaraisen henkilöliikenteen harjoittaminen ilman asianmukaista liikennelupaa, kansainvälisen sopimuksen edellyttämää lupaa tai kiellon vastaisesti tai ilman asiakirjaa taikka jos ajoneuvon kuljettaja ei voi esittää asiakirjaa, jonka mukana pitämiseen hänellä on tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan velvollisuus.

Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset liikenneluvan myöntämisen edellytyksistä, liikenneluvan hakemisesta, muuttamisesta ja uusimisesta, alihankinnasta, kuolin- ja konkurssipesän oikeudesta harjoittaa liikennettä, liikenteestä vastaavan henkilön vaihtumisesta, liikenteen valvonnasta, lupaviranomaisten ja kuntien velvollisuudesta antaa lääninhallituksille tietoja myöntämistään luvista ja ostamastaan liikenteestä sekä muusta tämän lain täytäntöönpanosta.

2 momentti on kumottu L:lla 2.3.2007/218 .

Sisäasiainministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan poliisille kuuluvien tehtävien suorittamisesta.

Lupaviranomaisella on oikeus saada tietoja rikosrekisteristä, ajoneuvoliikennerekisteristä ja ulosottorekisteristä liikenneluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevien asioiden käsittelyä varten.

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1991.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt liikenneluvat ovat edelleen voimassa luvassa määrätyn ajan.

Luvanhaltijan, jolla on liikennelupa tämän lain voimaantullessa, samoin kuin henkilön, joka toimii liikenteestä vastaavana henkilönä ammattimaista henkilöliikennettä harjoittavassa yrityksessä tämän lain voimaantullessa, katsotaan täyttävän tässä laissa säädetyn ammattitaitovaatimuksen.