Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta (717 / 1990, muutoksineen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku Yleiset säännökset
1 §
Eduskunnan päätöksellä perustettu Suomen Pankin omistuksessa ja hallinnassa oleva Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto, jonka säännöt on 21 päivänä joulukuuta 1967 annetulla valtioneuvoston päätöksellä julkaistu asetuskokoelmassa (596/67) , muutetaan tällä lailla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto -nimiseksi rahastoksi, josta käytetään jäljempänä nimitystä rahasto.
Rahasto on eduskunnan vastattavana oleva itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jonka hallintoa valvoo ja toiminnan periaatteista päättää eduskunnan valitsema hallintoneuvosto. Rahasto saa käyttää toiminnassaan nimitystä Sitra. (30.12.2019/1553)
Rahastoa koskevien asioiden käsittely valtioneuvostossa kuuluu valtiovarainministeriölle.
2 §
Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.
3 §
Tavoitteensa toteuttamiseksi rahasto voi:
1) tehdä ja teettää tutkimuksia ja selvityksiä;
2) myöntää lainoja ja muuta rahoitusta, joiden takaisinmaksu voidaan määrätä ehdolliseksi;
3) myöntää avustuksia;
4) myöntää takauksia ja takuita; sekä
5) osallistua yhteistyöhankkeisiin sekä omistaa osakkeita ja osuuksia yrityksissä.
2 luku Talous
4 §
Rahastolla on peruspääoma, joka on sijoitettava turvallisella ja tuottavalla tavalla.
5 §
Rahaston toiminta rahoitetaan peruspääomasta ja rahoitustoiminnasta saaduilla tuotoilla.
Peruspääomaa voidaan käyttää rahaston maksuvelvoitteiden kattamiseen ainoastaan, jos rahaston muut varat eivät siihen riitä.
Rahasto saa ottaa lainaa maksuvalmiutensa hoitamiseksi.
6 §
Valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa määräraha rahaston peruspääoman kartuttamiseen. Määräraha voidaan ottaa myös 3 §:ssä tarkoitetun toiminnan rahoittamiseen.
7 §
Rahasto saa omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä, osakkeita ja osuuksia.
3 luku Hallinto
Rahaston hallintoa hoitavat hallintoneuvosto, hallitus ja yliasiamies.
Hallintoneuvostossa on vähintään 13 ja enintään 17 jäsentä.
Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Heidän toimensa alkaa niin pian kuin vaali on toimitettu ja kestää seuraavan hallintoneuvoston jäsenten vaalin toimittamiseen.
Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
8 a § (30.12.2019/1553)
Hallintoneuvoston jäsen saa vuotuisen palkkion, joka on viidestoistaosa edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) mukaan kansanedustajalle kulloinkin suoritettavasta vuotuisesta palkkiosta kaikkine määrävuosikorotuksineen.
Lisäksi hallintoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan vuotuiset palkkiot, joiden suuruus on puheenjohtajalle puolet ja varapuheenjohtajalle viidesosa hallintoneuvoston jäsenen vuotuisesta palkkiosta. Vuotuisesta palkkiosta maksetaan kuukausittain kahdestoistaosa.
Hallintoneuvoston jäsenelle maksetaan kultakin kokoukselta kokouspalkkiota kolmasosa kuukausipalkkiosta.
Hallintoneuvosto päättää sihteerin palkkiosta.
Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot ja muut hallintoneuvoston toiminnasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan rahaston varoista.
9 §
Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa rahaston hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista. Hallintoneuvoston on erityisesti:
1) valittava ja vapautettava hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet sekä hallituksen esityksestä yliasiamies sekä määrättävä heidän palkkionsa ja palkkaetunsa; (30.12.2019/1553)
2) vahvistettava rahaston rahoitustoimintaa ja sijoitustoimintaa koskevat yleiset ohjeet;
3) vahvistettava rahaston vuotuinen talous- ja toimintasuunnitelma sekä työjärjestys;
4) vahvistettava vuosittain talous- ja toimintasuunnitelma seuraaville neljälle vuodelle; (30.12.2019/1553)
5) tehtävä tarvittaessa esitys 6 §:ssä tarkoitetusta määrärahasta ja päätettävä 5 §:n 2 momentissa tarkoitetusta peruspääoman käytöstä;
6) päätettävä tavasta, jolla rahaston hoidon ja toiminnan sisäinen tarkastus järjestetään;
7) vahvistettava rahaston tuloslaskelma ja tase;
8) päätettävä vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja hallituksen esityksestä yliasiamiehelle; (30.12.2019/1553)
9) annettava vuosittain kertomus rahaston toiminnasta eduskunnalle; sekä
10) käsiteltävä muut hallituksen esittämät asiat.
10 § (30.12.2019/1553)
Hallituksessa on vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseniksi on valittava rahaston toimintasuunnittelun edellyttämää asiantuntemusta edustavia henkilöitä, joista enintään kolme edustaa ministeriöitä, joiden toimialoille hallituksessa käsiteltävät asiat pääosin kuuluvat.
Valtioneuvoston yleisistunto tekee valtiovarainministeriön esittelystä hallintoneuvostolle esityksen 1 momentissa tarkoitetuista ministeriöiden edustajista.
11 § (30.12.2019/1553)
Hallituksen tehtävänä on huolehtia rahaston hallinnosta ja rahaston toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista valituista jäsenistä on paikalla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.
Hallitus voi yksittäistapauksessa tehdä päätöksen yliasiamiehen tehtäviin kuuluvassa asiassa.
12 § (30.12.2019/1553)
Yliasiamiehen tehtävänä on hoitaa rahaston hallintoa sekä kehittää rahaston toimintaa hallintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Yliasiamiehellä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa.
13 §
Rahastolla on työjärjestys, jossa annetaan tarkempia määräyksiä hallituksen ja yliasiamiehen sekä rahaston muun henkilöstön toimivallasta ja tehtävistä.
4 luku Erinäiset säännökset
14 § (28.12.2018/1366)
Rahaston kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolain (1336/1997) säännöksiä.
Rahaston tilikautena on kalenterivuosi.
15 § (28.12.2018/1366)
Rahaston tilintarkastajista säädetään eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000) .
16 §
Rahaston tilintarkastus suoritetaan vuosittain tilivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.
Tilintarkastajien tulee antaa hallintoneuvostolle kirjallinen tarkastuskertomus, joka sisältää lausunnot tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä sekä ehdotuksesta rahaston tulosta koskeviksi toimenpiteiksi ja mahdolliset muistutukset, jotka saattavat vaikuttaa tuloslaskelman ja taseen vahvistamiseen sekä vastuuvapauden myöntämiseen.
17 § (28.12.2018/1366)
Hallintoneuvoston ja hallituksen jäseneen sekä yliasiamieheen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Rahaston toimihenkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä siten kuin rikoslain (39/1889) 40 luvun 12 §:n 2 momentissa säädetään. Vahingonkorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .
18 § (28.12.2018/1366)
Rahaston tämän lain 3 §:n 2–5 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
19 § (28.12.2018/1366)
Rahaston toimintaan sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) , kielilaissa (423/2003) , viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja sähköisestä asioinnissa viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään.
20 §
Rahasto voi olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona.
21 §
Rahasto saa hyväksyä akordeja tai siihen verrattavia järjestelyjä, hyväksyä rahoituksen vakuutena tai takauksen vastavakuutena olevan omaisuuden vapaaehtoinen rahaksi muuttaminen sekä luopua saamisistaan. Rahasto saa myös tehdä sopimuksia rahoituksen tai takauksen saajien kanssa rahaston saamisten takaisin maksamisesta.
22 § (28.12.2018/1366)
Rahaston muista kuin 3 §:ään luettavista suoritteista peritään maksuja sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) on säädetty.
5 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
23 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja sillä kumotaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston säännöt. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston viimeisen tilikauden tilintarkastuksen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen osalta noudatetaan kuitenkin niitä säännöksiä ja määräyksiä, joita sovellettiin mainittuun rahastoon ennen tämän lain voimaantuloa.
24 §
Rahaston peruspääomaksi siirtyy Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston Suomen Pankin viimeisen ennen tämän lain voimaantuloa päättyneen tilikauden taseeseen merkitty pääoma.
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston viimeisen tilikauden tilinpäätöksen mukaiset varat sekä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahastolle kuuluvat muut saamiset ja oikeudet siirtyvät tämän lain voimaantullessa rahastolle. Rahasto vastaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston veloista ja muista velvoitteista.
25 §
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston henkilökunta siirtyy tämän lain voimaantullessa rahaston palvelukseen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.