Laki merenkulkulaitoksesta (13 / 1990, muutoksineen)

Merenkulkulaitos on asianomaisen ministeriön alainen valtion laitos, jossa on keskushallinto ja merenkulkupiirien muodostama aluehallinto.

Alusturvallisuutta koskevien viranomaistehtävien hoitamista varten merenkulkulaitoksen keskushallinnossa on erillinen yksikkö, jolla voi olla alueellisia toimipisteitä.

Merenkulkulaitoksen tehtävänä on seurata merenkulun ja muun vesiliikenteen sekä niihin liittyvien elinkeinojen kehitystä sekä ryhtyä asianomaisen ministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti merenkulkua ja muuta vesiliikennettä edistäviin, turvaaviin ja järjestäviin toimenpiteisiin.

Merenkulkulaitoksen tulee suorittaa ne selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutoimeksiannot, jotka asianomainen ministeriö laitokselle antaa, sekä huolehtia niistä tehtävistä ja toimeksiannoista, jotka sille erikseen säädetään tai määrätään.

Merenkulkulaitoksen tehtävänä on lisäksi kerätä suunnittelu- ja valvontatehtäviään varten tietoja alusten liikennöinnistä Suomen satamissa sekä aluksissa kuljetettavista matkustaja- ja tavaramääristä. Tiedot on annettava aluskohtaisesti ja tavararyhmittäin. Alusten omistajat tai heidän edustajansa ja satamat ovat velvollisia antamaan merenkulkulaitokselle nämä tiedot. Tietoja käytetään myös merenkulkulaitoksen tilastojen laatimiseen.

Merenkulkulaitoksessa on johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään asetuksella.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1990.

Tällä lailla kumotaan merenkulkuhallinnon viroista ja toimista 18 päivänä joulukuuta 1936 annettu laki (426/36) .