Laki kuluttajatutkimuskeskuksesta (112 / 1990, muutoksineen)

Kulutukseen, kulutuksen vaikutuksiin, kulutushyödykkeiden hintaan ja laatuun sekä kuluttajan asemaan liittyvää tutkimus- ja selvitystoimintaa sekä alan tietopalvelun hoitamista varten kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena toimii kuluttajatutkimuskeskus.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa kuluttajatutkimuskeskukselle toimeksiantoja.

Kuluttajatutkimuskeskuksella on johtokunta, jonka tehtävistä, jäsenten määrästä ja asettamisesta säädetään asetuksella.

Kuluttajatutkimuskeskus voi toimialallaan tulo- ja menoarvion rajoissa tehdä sopimuksia muiden viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa tutkimusten ja selvitysten suorittamisesta sekä tietojen vaihdosta ja tehdä yhteistyösopimuksia muiden keskuksen toimialaan kuuluvien tutkimustyötä suorittavien laitosten ja korkeakoulujen kanssa yhteisten tutkimusohjelmien toteuttamisesta.

Kuluttajatutkimuskeskuksella on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia toimintaansa varten.

Kuluttajatutkimuskeskuksella on oikeus periä suoritteistaan maksuja. Niitä määrättäessä on noudatettava, mitä valtion maksuperustelaissa (980/73) on säädetty.

Kuluttajatutkimuskeskuksella on oikeus saada muilta viranomaisilta tehtäviensä kannalta tarpeellisia tietoja.

Elinkeinonharjoittaja on velvollinen antamaan kuluttajatutkimuskeskukselle tietoja, joita tutkimuskeskus 1 §:ssä tarkoitettuja kulutushyödykkeiden hintaan ja laatuun liittyviä tutkimuksia varten tarvitsee. Tutkimuskeskus voi määrätä tiedot annettaviksi myös aluehallintovirastolle. Tietojen saannin turvaamiseksi kuluttajatutkimuskeskus voi pyytää virka-apua aluehallintovirastolta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1990.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin kuluttajatutkimuskeskuksen virkojen täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutkimuskeskuksen toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.