Korkeakoulun erillisen laitoksen monijäsenisen hallintoelimen jäseneksi voidaan määrätä myös korkeakouluun kuulumaton henkilö siten kuin asetuksella säädetään.

Muuta kuin suomen ja ruotsin kieltä saadaan käyttää opetuskielenä tarpeen vaatiessa siten kuin asetuksella säädetään.

Korkeakoulun opettajan virkaan vaaditaan, että virkaan pyrkivä riittävästi hallitsee suomen tai ruotsin kieltä. Opettajalta vaaditaan lisäksi, että hän ymmärtää toista kotimaista kieltä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta säädetään asetuksella.

Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettajan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa säädettyä kielitaitoa.

Muuhun kuin opettajan virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty.

Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain (755/86) 10§:n 1 momentissa on säädetty, voidaan avoinna olevaan professorin virkaan kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys on todettu ja kiistaton ja jonka nimittäminen virkaan on korkeakoulun tehtävän kannalta tarkoituksenmukaista.

Professorin tai muun viran perustamisesta korkeakouluun 13§:ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavalla asetuksella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran haltijalla on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin korkeakoulun muulla vastaavan viran haltijalla.