Asetus Suomen kuvataiteen juhlarahasta (576 / 1989, muutoksineen)
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 30 päivänä maaliskuuta 1962 annetun rahalain (276/62) 8§:n nojalla:
1 §
Ateneum-rakennuksen satavuotisjuhlan ja uudelleen avaamisen johdosta lyödään Suomen kuvataiteen kunniaksi sadan markan juhlaraha.
2 §
Juhlaraha on hopeaseosta, jonka painosta on 830 promillea hopeaa ja 170 promillea kuparia. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ± 10 promilleyksikköä.
3 §
Juhlarahan paino on 24 grammaa ja halkaisija 35 millimetriä, josta enintään viisi prosenttia rahoista saa poiketa enemmän kuin ± 0,1 millimetriä.
4 §
Juhlaraha on ympyrän muotoinen. Kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahaa kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin.
Rahan sileässä lieriöpinnassa on syvennyksinä teksti CONCORDIA RES PARVAE CRESCUNT.
Rahassa on lisäksi rahan suunnitelleen taiteilijan ja rahapajan johtajan sukunimien alkukirjaimet P ja M.
5 §
Juhlarahan leimat ovat seuraavien selitelmän ja kuvien mukaiset.
Rahan tunnuspuolella on kaksi tyyliteltyä, osittain päällekkäistä karyatidihahmoa käsissään taiteen tunnusmerkkejä, niiden vasemmalla puolella teksti ATENEUM ja oikealla puolella vuosiluku 1989. Arvopuolella on eri taideaikakausia ja -suuntauksia kuvaavien viivojen rajaamissa tasoissa kivikautinen hirvenpääkuvio, sen yläpuolella allekkain numero 100 sekä tekstit MARKKAA ja MARK, alapuolella allekkain tekstit SUOMI ja FINLAND.
6 §
Juhlarahan leimojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Suomen rahapajan hallussa olevista perusmalleista ja -työkaluista.
7 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989.