Laki viranomaisten määräyksistä ja ohjeista (573 / 1989, muutoksineen)

Valtion hallintoviranomaisten määräysten ja ohjeiden antamista rajoitetaan ja selkeytetään tämän lain mukaisesti.

Lain tavoitteena on vähentää erityisesti kuntiin ja kuntayhtymiin kohdistuvia määräyksiä.

Tätä lakia sovelletaan valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden sekä niiden alaisten valtion hallintoviranomaisten antamiin määräyksiin.

Tätä lakia sovelletaan viranomaisten antamiin ohjeisiin sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Viranomaisen sisäisiin määräyksiin tätä lakia sovelletaan siltä osin kuin valtioneuvosto niin määrää.

Määräyksillä tarkoitetaan viranomaisen päättämiä yleisiä sääntöjä, joita on velvoittavina noudatettava niissä tarkoitetuissa yksittäistapauksissa.

Ohjeilla tarkoitetaan viranomaisen päättämiä yleisiä sääntöjä, jotka eivät ole velvoittavia.

Määräyksistä tulee käydä ilmi säännökset, joihin viranomaisen toimivalta antaa määräykset perustuu.

Kuntia ja kuntayhtymiä koskevia määräyksiä saa antaa, jollei hallitusmuodosta muuta johdu, vain laissa olevan, yksilöidyn valtuutuksen nojalla. (12.12.1996/1036)

Määräyksiä valmisteltaessa on selvitettävä niiden toiminnalliset, hallinnolliset, taloudelliset samoin kuin työllisyyttä ja ympäristöä koskevat sekä muut vaikutukset. (12.12.1996/1036)

Ehdotuksista määräyksiksi on tarvittavassa laajuudessa kuultava muita viranomaisia ja lisäksi yhteisöjä, jotka edustavat määräysten kohderyhmiä. Tarkempia määräyksiä kuulemisesta antaa valtioneuvosto.

Määräykset on julkaistava sen mukaan kuin valtioneuvosto määrää.

Määräykset on julkaistava samanaikaisesti suomeksi ja ruotsiksi.

Määräysten julkaisemisesta Suomen säädöskokoelmassa on säädetty erikseen asetuksella.

Määräyksissä on mainittava, milloin ne tulevat voimaan.

Jollei määräyksiä ole julkaistu 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla viimeistään niissä mainittuna voimaantuloajankohtana, ne tulevat voimaan julkaisemispäivänä.

Määräyksistä on pidettävä rekisteriä sen mukaan kuin valtioneuvosto määrää.

Määräykset annetaan määräajaksi, joka on enintään viisi vuotta. Määräykset voidaan kuitenkin määrätä olemaan voimassa toistaiseksi, jos siihen on perusteltua syytä.

Viranomaisen on vähintään viiden vuoden välein tarkistettava toistaiseksi voimassa olevien määräystensä tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä tarvittaessa muutettava niitä tai kumottava ne.

Mitä 2 §:n 3 momentissa, 4 §:n 1 momentissa, 5 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa sekä 8 ja 9 §:ssä on säädetty määräyksistä, sovelletaan myös viranomaisen antamiin ohjeisiin.

Lain 5 §:n 2 momenttia sovelletaan valmisteltaessa merkittäviä ohjeita.

Valtioneuvosto voi antaa määräyksiä:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990 ja on voimassa 29 päivään helmikuuta 2000. (12.12.1996/1036)

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpitei

Ennen tämän lain voimaantuloa annetut määräykset ja ohjeet on annettujen määräysten mukaisiksi 31 päivään joulukuuta 1990 mennessä.

Ennen tämän lain voimaantuloa annetut määräykset on julkaistava ja rekisteröitävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta1lukien. Samasta ajankohdasta lukien on niin ikään kumottava ohjeet, joita ei ole rekisteröity viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1990.