Laki valtion eläkerahastosta (1372 / 1989, muutoksineen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § (29.6.2006/531)
Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvaan palvelukseen perustuvien tulevien eläkkeiden, perhe-eläkkeiden ja niihin verrattavien muiden etujen maksamiseen varautumiseksi ja näistä eduista valtiolle aiheutuvien menojen tasaamiseksi on valtion talousarvion ulkopuolinen valtion eläkerahasto.
Valtion eläkerahasto on valtiovarainministeriön valvonnassa. Ministeriöllä on oikeus antaa rahaston hallinnon järjestämistä, rahaston talouden hoitoa ja rahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Ministeriöllä on oikeus saada rahastolta tarvitsemansa tiedot ja selvitykset.
Valtiovarainministeriö hyväksyy rahaston vuotuisen talousarvion.
Rahaston varat ovat rahaston hallinnassa ja nimissä. Rahaston toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan rahaston varoista.
2 § (29.6.2006/531)
Valtion eläkerahastolla on hallitus, joka vastaa rahastosta. Hallituksen määrää valtiovarainministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään viisi muuta jäsentä. Hallituksessa on oltava riittävä sijoitustoiminnan asiantuntemus. Jäsenillä on puheenjohtajaa lukuun ottamatta henkilökohtainen varajäsen. Kolme jäsentä sekä näiden henkilökohtaiset varajäsenet on määrättävä valtion virkamiesten ja työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Valtiovarainministeriö voi vapauttaa hallituksen jäsenen ja varajäsenen tehtävästään. Valtiovarainministeriö vahvistaa jäsenten palkkiot sekä hallituksen esityksestä rahaston työjärjestyksen.
Hallituksen tehtävänä on, ottaen huomioon valtiovarainministeriön 1 §:n 2 momentin nojalla antamat määräykset:
1) huolehtia rahaston hallinnosta sekä talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä;
2) päättää rahaston talouden ja toiminnan kannalta merkityksellisistä ja laajakantoisista asioista;
3) ohjata rahaston sijoitustoimintaa, päättää rahaston sijoitusperiaatteista sekä laatia ja hyväksyä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu sijoitussuunnitelma;
4) huolehtia rahaston kirjanpidon, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä;
5) päättää rahaston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä tehdä valtiovarainministeriölle esitys rahaston vuotuiseksi talousarvioksi;
6) huolehtia rahaston maksuvalmiudesta;
7) hyväksyä ja allekirjoittaa rahaston tilinpäätös ja siihen kuuluva toimintakertomus sekä toimittaa se määräajassa valtiovarainministeriölle.
Hallitus on päätösvaltainen neljän jäsenen tai varajäsenen ollessa läsnä. Läsnä olevista yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.
Rahaston hallituksen puheenjohtajaa, jäsentä ja varajäsentä pidetään hänen hoitaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä rikoslain (39/1889) 40 luvun 11 §:n 2 kohdan mukaisena henkilönä.
2 a § (29.6.2006/531)
Valtion eläkerahastolla on virkasuhteinen toimitusjohtaja. Rahastolla voi olla myös muuta virkasuhteista henkilöstöä. Toimitusjohtajan ja muun henkilöstön nimittää rahaston hallitus.
3 § (12.11.1993/942)
Valtion eläkerahaston tuloja ovat rahastolle tuloutettavat valtion virastojen ja laitosten, liikelaitosten ja muiden yhteisöjen eläkemaksut, työntekijäin eläkemaksut sekä rahaston varoille saatavat tuotot. Lisäksi tuloja ovat siirtymämaksusta muutettaessa valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi annetussa laissa (1341/92) tarkoitettujen yhtiöiden siitymämaksut ja muut maksut, jotka erikseen rahaston tuloksi säädetään.
Työttömyysvakuutusrahasto suorittaa valtion eläkerahastolle työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvan vastuun ja kulujen peittämiseksi maksun soveltuvin osin siten kuin työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c §:ssä säädetään. (24.7.1998/562)
Valtion eläkejärjestelmän piirissä oleville henkilöille voidaan järjestää lakisääteisestä eläketurvasta poikkeavaa eläketurvaa sen mukaan kuin valtiovarainministeriö määrää. Liikelaitoksen palveluksessa oleville henkilöille poikkeava eläketurva voidaan järjestää liikelaitoksen esityksestä. Poikkeavan eläketurvan järjestämisestä aiheutuvat maksut ovat myös rahaston tuloja.
4 momentti on kumottu L:lla 12.11.2004/963 .
4 § (12.11.1993/942)
Valtion virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä yhteisöt ja laitokset, joiden henkilöstö kuuluu valtion eläkejärjestelmän piiriin, suorittavat valtion eläkerahastolle työnantajan eläkemaksun, jonka perusteet valtioneuvosto määrää. Eläkemaksun suuruudesta ja suorittamisesta päättää Valtiokonttori asiaa koskevien periaatteiden oltua sitä ennen rahaston hallituksen käsiteltävänä. (29.6.2006/531)
Valtion eläkejärjestelmän piirissä olevista kuntien ja yksityisten oppilaitosten palveluksessa olevista henkilöistä on työnantajan eläkemaksu 7 prosenttia palkkasummasta vuonna 1998, 10 prosenttia palkkasummasta vuonna 1999, 13 prosenttia palkkasummasta vuonna 2000, 16 prosenttia palkkasummasta vuonna 2001 ja vuoden 2001 jälkeen se määräytyy 1 momentin mukaisesti. (4.9.1998/663)
Valtion palveluksessa olevat henkilöt sekä henkilöt, joiden oikeudesta eläkkeeseen valtion varoista on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion palveluksessa olevan henkilön oikeudesta eläkkeeseen säädetään, suorittavat valtion eläkerahastolle työntekijäin eläkemaksun, joka on työntekijäin eläkelain 12 b §:n 1 momentissa säädetyn eläkemaksuprosentin suuruinen osa 4 momentissa tarkoitetusta työntekijän palkasta. Työntekijäin eläkemaksua suorittavat myös kansanedustajat, Suomesta Euroopan parlamenttiin valitut edustajat ja valtioneuvoston jäsenet. (3.9.2004/834)
Työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä työntekijäin eläkemaksun virka- tai työsuhteeseen perustuvasta ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:ssä ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 §:ssä tarkoitetusta palkasta ja tilittää sen valtion eläkerahastolle valtiokonttorin määräämällä tavalla. (27.10.2000/884)
Eläkemaksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä valtion eläkelain (280/66) 23 §:ssä säädetään.
Rahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvioon määrä, joka on 40 prosenttia valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvaan palvelukseen perustuvista eläkkeistä aiheutuvasta vuotuisesta menosta. Sen jälkeen kun rahasto on karttunut täyteen määräänsä, rahastosta valtion talousarvioon siirrettävästä määrästä päätetään vuosittain valtion talousarviossa. (12.11.2004/963)
Rahasto on karttunut täyteen määräänsä sen varainhoitovuoden lopussa, jonka aikana rahastoidut varat ovat saavuttaneet määrän, joka on 25 prosenttia valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvaan palvelukseen perustuvista eläkkeistä aiheutuvasta eläkevastuusta. Rahaston varojen käytöstä, sen jälkeen kun rahastointitavoite on saavutettu, säädetään tarkemmin erikseen. (12.11.2004/963)
Valtion eläkerahaston varoja voidaan lainata valtion liikelaitoksille.
Se osuus valtion eläkerahaston varoista, jota ei siirretä valtion talousarvioon, voidaan sijoittaa. Rahaston sijoituksia tehtäessä on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Rahaston hallituksen on laadittava rahaston varojen sijoittamista koskeva suunnitelma ( sijoitussuunnitelma ). Sijoitussuunnitelmassa on erityisesti otettava huomioon rahaston luonne ja sijoitustoiminnan vaatimukset. Sijoitussuunnitelmasta on käytävä ilmi, minkälainen hajautussuunnitelma rahastolla on, miten rahaston omistuksista muissa yhteisöissä johtuvia oikeuksia käytetään ja ne periaatteet, joita noudatetaan valittaessa omaisuudenhoitajia. (29.6.2006/531)
Valtion eläkerahaston sijoitustoimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto. Valvontamaksusta säädetään erikseen.
6 § (29.6.2006/531)
6 § on kumottu L:lla 29.6.2006/531 .
7 § (29.6.2006/531)
Valtion eläkerahaston taseessa tai sen liitetiedoissa on ilmoitettava 1 §:ssä tarkoitettuun palvelukseen perustuvista eläkkeistä aiheutuva eläkevastuu sekä eläkevastuun kattamaton osa.
Valtiovarainministeriö asettaa vuosittain rahaston hallintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa, joiden molempien tulee olla joko Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia (KHT) tai julkishallinnon ja talouden tilintarkastajia (JHTT).
Tilintarkastajien on tarkastettava rahaston hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomus, jossa on erityisesti lausuttava:
1) onko tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;
2) antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot rahaston toiminnan tuloksesta ja tuloksellisuudesta sekä taloudellisesta asemasta;
3) onko rahaston hallintoa ja toimintaa hoidettu sitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;
4) tilinpäätöksen vahvistamisesta;
5) rahaston tuloksen käsittelystä rahaston hallituksen ehdottamalla tavalla.
Tilintarkastajien on tehtävä toimitetusta tilintarkastuksesta tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen sekä lausutaan siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Jos tilintarkastaja kesken tilikauden havaitsee merkittävää huomauttamista rahaston hallinnosta ja taloudesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava rahaston hallitukselle ja valtiovarainministeriölle. Rahaston hallitus ja henkilöstö ovat velvollisia avustamaan tarvittaessa tilintarkastajaa tarkastuksen suorittamisessa.
Rahaston tilinpäätöksen vahvistaa valtiovarainministeriö, joka päättää siinä yhteydessä niistä toimenpiteistä, joihin rahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä muut ministeriön hankkimat selvitykset ja arvioinnit rahaston taloudesta, toiminnasta ja tuloksellisuudesta antavat aihetta. Valtiovarainministeriön on päätettävä rahaston tilinpäätöksen vahvistamisesta viimeistään varainhoitovuotta seuraavan huhtikuun 30 päivänä.
7 a § (1.4.2005/195)
Valtiokonttorin on määrättävä valtion eläketurvan piiriin kuuluvasta palveluksesta eläkemaksu rahastolle kymmenen vuoden kuluessa saatavan syntymisestä lukien. Eläkemaksusaatava syntyy maksamatta jääneen eläkemaksun eräpäivänä. Valtion eläketurvan piiriin kuuluvaan palvelukseen perustuva eläkemaksu sekä sille viivästymisen ajalta korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko rahastolle saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.
Aiheettomasti suoritetun eläkemaksun palautus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua eläkemaksun maksupäivästä lukien, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi, viiden vuoden vanhentumisaika. Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään.
7 b § (9.8.2002/658)
7 b § on kumottu L:lla 9.8.2002/658 .
8 §
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa valtioneuvosto.
9 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Virastot ja laitokset suorittavat 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun eläkemaksun kuitenkin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Vuodelta 1990 niiden eläkemaksu suoritetaan keskitetysti valtion tulo- ja menoarviosta.