Asetus steinerpedagogisista erityiskouluista (688 / 1987, muutoksineen)

Steinerpedagogisella erityiskoululla tarkoitetaan tässä asetuksessa steinerpedagogisista erityiskouluista annetussa laissa (932/86) mainittua Marjatta-koulua Helsingissä ja Sylvia-kodin koulua Lahdessa.

Koululla tulee olla ylläpitäjän asettama johtokunta, joksi voidaan määrätä myös koulua ylläpitävän yhdistyksen hallitus. Johtokuntaan kuuluu lisäksi jäseninä enintään kolme opettajakunnan keskuudestaan valitsemaa opettajaa. Muita koulun opettajia ei johtokuntaan saa kuulua.

Koulussa on opettajakunta, johon kuuluvat koulun opettajat siten kuin ohjesäännössä määrätään.

Opettajakunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan opettajakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Koululla tulee olla ohjesääntö, jossa on määräykset

Ohjesäännöstä päättää johtokunta. (22.12.1993/1464)

Koulun lukuvuodesta sekä työpäivien lukumäärästä on voimassa mitä niistä on peruskoulun osalta peruskoululaissa (476/83) ja -asetuksessa (718/84) säädetty ja niiden nojalla määrätty, jollei ohjesäännössä erityisestä syystä toisin määrätä.

Koulun oppilas saa, mikäli häntä ei ole vapautettu jonkin aineen opiskelusta, opetusta ja ohjausta vähintään niin monta tuntia viikossa kuin vastaavasti peruskoulun oppilaan osalta on säädetty tai määrätty, jollei ohjesäännössä erityisestä syystä toisin määrätä.

Opetusryhmien koosta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoululaissa ja -asetuksessa on säädetty tai niiden nojalla määrätty 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden osalta.

Koululla tulee olla opettajakunnan laatima ja opetushallituksen vahvistama opetussuunnitelma, jota opetuksessa on noudatettava. Opetussuunnitelmassa määrätään koulutyön yleisestä järjestelystä, työajasta, oppiaineista ja niiden oppimääristä sekä viikko- ja kokonaistuntimääristä, opetukseeen käytettävästä tuntimäärästä kokonaisuudessaan ja oppiaineittain, oppilasarvostelusta, tuki- ja terapiaopetuksen antamisesta, oppilaan ohjauksesta ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä kerhotoiminnasta.

Koulun lukuvuosittaista työn järjestämistä varten opettajakunta laatii opetussuunnitelmaan perustuvan työsuunnitelman, jonka hyväksyy johtokunta.

Koulussa opetetaan sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, uskontoa, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, teknologiaa, biologiaa, maantietoa, taidetietoa, musiikkia, kuvaamataitoa, eurytmiaa, kotitaloutta, tekstiilityötä, teknistä työtä ja liikuntaa. Opetussuunnitelmaan voidaan sisällyttää muitakin kuin edellä mainittuja aineita ja varata tunteja opinto- ja muuta ohjausta varten.

Seitsemänneltä vuosiluokalta lähtien voidaan osaa oppiaineista opettaa myös valinnaisena.

3 momentti on kumottu A:lla 12.7.1993/687 .

Oppilas otetaan kouluun kunnan tai huoltajan tekemän ilmoituksen perusteella ohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun kunnan ilmoituksen tekee se kunta, jossa oppilaalla on väestötietolain (507/93) mukainen kotipaikka lukukauden alussa.

Kouluun otetuista sekä koulusta eronneista oppivelvollisuusikäisistä oppilaista on ilmoitettava oppilaan kotikunnalle.

Koululla tulee olla opettajakunnan laatimat järjestyssäännöt.

Koulussa voi olla oppilaskunta- ja kerhotoimintaa.

Koulussa on esiasteen erityisluokanopettajan ja erityisluokanopettajan toimia sekä steinerkoulun aineenopettajan toimia vastaavia erityisluokanopettajien toimia. Opettajantoimia tulee olla niin monta kuin opetustuntien määrä pysyvästi edellyttää. Tarpeen mukaan kouluun voidaan ottaa myös tuntiopettajia.

Esiasteen erityisluokanopettajan toimeen on kelpoinen henkilö, joka on kelpoinen soveltuvaan erityisluokanopettajan virkaan tai joka on suorittanut lastentarhanopettajan tutkinnon ja toimea vastaavalle erityisopetuksen osa-alueelle suuntautuneet erilliset erityisopettajan opinnot tai toimea vastaavalla opintosuunnalla erityisopettajan tutkinnon taikka joka on suorittanut steinerkoulujen opettajan- ja erityisopettajankoulutuslaitoksessa opetushallituksen riittäviksi katsomat opinnot. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä perehtyneisyys steinerpedagogisen erityiskoulun esiasteen erityisluokanopettajan tehtäviin. (12.7.1993/687)

Kelpoisuusehtona muihin 14 §:ssä mainittuihin toimiin on opetusharjoittelua lukuun ottamatta peruskoulun vastaavan opettajan kelpoisuus tai steinerkoulujen opettajankoulutuslaitoksessa suoritetut opetushallituksen riittäviksi katsomat opinnot taikka steinerpedagogisessa erityisopettajankoulutuslaitoksessa suoritetut opetushallituksen riittäviksi katsomat lääkintäpedagogiset opinnot sekä kaikissa kolmessa tapauksessa riittävä perehtyneisyyys steinerpedagogisen erityiskoulun opettajan tehtäviin. (12.7.1993/687)

Väliaikaiseksi, sijaiseksi tai tuntiopettajaksi voidaan enintään lukuvuodeksi kerrallaan ottaa henkilö, jolla on opettajakunnan harkinnan mukaan tarpeelliset tiedot ja taidot sekä kyky antaa erityisopetusta, vaikka hän ei täytäkään 1 ja 2 momenteissa säädettyjä kelpoisuusehtoja.

Opettajan ja tuntiopettajan ottamisesta päättää opettajakunta.

Steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain 5 a §:ssä tarkoitettuun henkilöstöön kuuluneella on oikeus valtion varoista kustannettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olleella henkilöllä.

Edellä 19§:ssä tarkoitetun henkilön jälkeen suoritetaan valtion varoista perhe-eläkettä noudattaen soveltuvin osin, mitä siitä virka- tai työsuhteessa valtioon olleen henkilön osalta on säädetty.

Eläkkeen ja perhe-eläkkeen myöntää valtiokonttori. Hakemus on tehtävä valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella ja siihen on liitettävä valtiokonttorin määräämä selvitys.

1 momentti on kumottu A:lla 12.7.1993/687 .

Jatkuvan valtionosuuden saamiseksi vaaditaan: (11.12.1992/1308)

Koulu on opetusministeriön ja asianomaisen lääninhallituksen valvonnan ja tarkastuksen alainen.

Opetusministeriölle ja lääninhallitukselle on annettava kulloinkin tarvittavat koulua koskevat tiedot.

Koulun tulee toimittaa tilastokeskukselle koulua koskevat tilastotiedot.

Opetusministeriö voi koulun toiminnassa ilmenneen epäkohdan vuoksi erottaa koulun johtokunnan ja määrätä yhden tai useamman toimitsijan johtokunnalle kuuluvin valtuuksin määräajan huolehtimaan koulun hallinnosta. Koulun ylläpitäjän on maksettava toimitsijoille opetusministeriön määräämä palkkio.

Opetusministeriö voi, annettuaan koululle tilaisuuden määräajassa tai välittömästi poistaa koulun toiminnassa ilmenneen epäkohdan, evätä koululta oikeuden saada valtionosuutta.

Koulun tilikausi on kalenterivuosi. Yhden tilintarkastajan tulee olla joko Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.

Muutosta päätökseen ei saa hakea valittamalla sellaisessa asiassa, jossa ei voi hakea muutosta peruskoulua korvaavassa koulussa ja yksityisessä lukiossa.

Steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain, tämän asetuksen tai koulun ohjesäännön nojalla tehdystä oppilasta koskevasta päätöksestä voidaan valittaa lääninhallitukseen kuten peruskoulua korvaavassa koulussa ja yksityisessä lukiossa.

Menettelystä, muutoksenhausta ja lääninhallituksen toimivallasta 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä peruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta säädetään.

Koulun hallintoasioiden käsittelyssä on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/82) on säädetty.

Koulun asiakirjoja saadaan hävittää ainoastaan valtionarkiston suostumuksella.

Opetusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen estämättä, mitä 15§:ssä on säädetty, on steinerpedagogisen erityiskoulun palveluksessa tämän asetuksen voimaan tullessa oleva opettaja edelleen kelpoinen 14§:ssä tarkoitettuun toimeen.