Korvauksen myöntää ja suorittaa valtiokonttori.

Valtiokonttorin avuksi käsittelemään korvauksen myöntämistä koskevia periaatteellisia kysymyksiä oikeusministeriö asettaa lautakunnan. Tarkempia määräyksiä lautakunnasta annetaan asetuksella.

Korvausta on haettava kirjallisesti valtiokonttorilta kahden vuoden kuluessa siitä, kun hakija sai rikoksesta tiedon, kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. Erityisestä syystä valtiokonttori voi ottaa tutkittavakseen myöhemminkin tehdyn hakemuksen.

Korvaushakemukseen tulee liittää asian tuomioistuinkäsittelyssä syntyneet pöytäkirjat taikka, jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, esitutkintapöytäkirjat, tai jollei niitä ole laadittu, muu luotettava selvitys tapahtumasta sekä selvitys vahingosta ja muu tarpeellinen näyttö. Jos hakija saman vahingon johdosta jo on saanut tai ilmeisesti on oikeutettu saamaan korvausta muualta, on hänen siitä ilmoitettava valtiokonttorille. Valtiokonttori voi tarvittaessa vaatia, että hakijalle ennen korvausasian ratkaisemista toimitetaan lääkärintarkastus. Valtiokonttorin määräämästä lääkärintarkastuksesta tai muun selvityksen hankkimisesta aiheutuneet kulut suoritetaan valtion varoista.

Korvausasiaa ei voida ratkaista ennen kuin hakijan oikeus saada vahingosta vastuussa olevalta korvausta on ratkaistu ensimmäisessä oikeusasteessa tai rikoksentekijä on päätetty jättää syytteeseen panematta. Jos tekijää ei ole kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun poliisi sai rikoksesta tiedon, asetettu syytteeseen tai päätetty jättää syytteeseen panematta, valtiokonttori voi kuitenkin ratkaista korvausasian.

Korvauksen hakijan oikeus vahingonkorvaukseen vahingosta vastuussa olevalta siirtyy valtiolle sinä päivänä, jolloin valtiokonttori on päättänyt maksaa korvausta ja enintään siltä osin kuin korvausta on päätetty maksaa.

Valtiokonttori edustaa valtiota takautumisoikeuden käyttämistä koskevissa asioissa.

Jos korvausta on maksettu aiheettomasti tai liikaa, valtiokonttorin on korvauksen saajaa kuultuaan velvoitettava tämä maksamaan korvaus takaisin. Takaisinperimisestä voidaan luopua, jos periminen olisi kohtuutonta tai perittävä määrä on vähäinen eikä korvauksen myöntäminen tai maksaminen ole johtunut hakijan tai hänen edustajansa vilpillisyydestä.

Takaisin perimistä koskeva valtiokonttorin lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.

Valtiokonttorin tämän lain nojalla antamasta päätöksestä saadaan valittaa vakuutusoikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. Valituksesta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valtiokonttorin 17§:n 3 momentin ja 24§:n nojalla tekemästä päätöksestä ei kuitenkaan saa valittaa.

Jos tämän lain nojalla annettu lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisesti ei ole lainmukainen, vakuutusoikeus voi valtiokonttorin esityksestä, asianosaista kuultuaan, tai sen hakemuksesta, jota asia koskee, poistaa päätöksen ja ottaa tai määrätä valtiokonttorin ottamaan asian uudelleen käsiteltäväksi. Tehtyään edellä sanotun esityksen valtiokonttori voi, kunnes asia on uudelleen ratkaistu, väliaikaisesti keskeyttää korvauksen maksun tai maksaa sen esityksen mukaisin määrin.

Aikaisemman päätöksen estämättä myös valtiokonttori voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, jos kysymys on evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä.