Harjoittelukouluasetus (336 / 1985, muutoksineen)

Harjoittelukoulun hallintoa hoidetaan siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Harjoittelukoulun hallintoasiat, joista tässä asetuksessa ei ole säädetty, hoitaa korkeakoulu siten kuin asianomaisesta korkeakoulusta annetussa asetuksessa on säädetty tai asetuksen nojalla määrätty.

3 momentti on kumottu A:lla 25.8.1995/1084 .

Harjoittelukoulun johtokunta hoitaa soveltuvin osin ne asiat, jotka kuuluvat peruskoulun ja kunnan lukion johtokuntien hoidettaviksi, ja lisäksi ne asiat, jotka sen hoidettaviksi erikseen säädetään.

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää tarkemmin johtokunnan tehtävistä.

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö valitsee harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut jäsenet ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunnan sihteerinä toimii harjoittelukoulun rehtori.

Puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei voida valita kyseisen harjoittelukoulun palveluksessa olevaa henkilöä.

Ennen kuin harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet valitaan, korkeakoulun opettajankoulutusyksikön tulee kuulla oppilaiden huoltajia. Ennen kuin harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu jäsen ja varajäsen valitaan, opettajankoulutusyksikön tulee pyytää koulun sijaintikunnalta jäsentä ja varajäsentä koskeva ehdotus.

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää, mitkä virkamiehet ja työsopimussuhteiset työntekijät kuuluvat harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun koulun muuhun henkilökuntaan.

Jos johtokunnan jäsen tai varajäsen eroaa ennen toimikauden päättymistä, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet johtokunnan muista jäsenistä on läsnä.

Puheenjohtajan tai muun jäsenen, joka on estynyt, on kutsuttava henkilökohtainen varajäsenensä kokoukseen.

Johtokunnan kokouksissa on korkeakoulun rehtorilla tai hänen määräämällään henkilöllä oikeus olla läsnä ja käyttää niissä puhevaltaa.

Johtokunta tekee päätöksensä esittelystä. Asiat esittelee harjoittelukoulun rehtori. Kouluasteen rehtori esittelee kuitenkin ne asiat, jotka koskevat vain hänen kouluastettaan.

Esittelymenettelyä ei noudateta valittaessa varapuheenjohtajaa, oppilaskunnan ohjaajana toimivaa opettajaa ja hänen sijaistaan eikä annettaessa lausuntoa kouluasteen rehtorin ja vararehtorin määräämisestä.

3–4 momentit on kumottu A:lla 25.8.1995/1084 .

Johtokunnan kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä tai, milloin esittelymenettelyä ei ole, kokouksen sihteeri.

Johtokunnan päätökset, joita ei anneta tiedoksi asianomaiselle, julkipannaan koulun ilmoitustaululle.

Johtokunnan kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Kurinpitoasioissa äänestetään samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Vaali toimitetaan johtokunnassa enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä pöytäkirjaan.

Johtokunnan puheenjohtajan, jäsenen, sihteerin, esittelijän ja asiantuntijan kokouspalkkiosta ja matkakustannusten korvauksesta on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

Harjoittelukoulussa, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, määrätään kullekin kouluasteelle oma kouluasteen rehtori.

Harjoittelukoulun rehtorin virka katsotaan opettajan viraksi.

Kaksi tai kolme kouluastetta käsittävän harjoittelukoulun rehtorista käytetään nimitystä johtava rehtori. (25.8.1995/1084)

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää kouluasteen rehtorin asianomaisella kouluasteella opettavista lehtoreista viideksi vuodeksi kerrallaan johtokunnan ja opettajakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Opettajankoulutusyksikkö voi peruuttaa määräyksen, kun syytä siihen on.

Lehtorilla, joka on toiminut harjoittelukoulun rehtorina tai kouluasteen rehtorina vähintään kymmenen vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta kouluasteen rehtorin tehtävää.

Jos kouluasteen rehtorin tehtävä tulee avoimeksi ennen toimikauden päättymistä, määrätään uusi kouluasteen rehtori jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Harjoittelukoulussa tulee olla vararehtori, joka hoitaa harjoittelukoulun rehtorin tehtävät tämän estyneenä ollessa.

Harjoittelukoulussa, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, määrätään kullekin kouluasteelle vararehtori, joka hoitaa kouluasteen rehtorin tehtävät tämän estyneenä ollessa. (11.1.1991/19)

Vararehtorin määräämisestä on voimassa, mitä kouluasteen rehtorin määräämisestä on säädetty.

Harjoittelukoulun rehtorin ja kouluasteen rehtorin tehtäviin kuuluu peruskoulun johtajan ja kunnan lukion rehtorin tehtävien lisäksi:

Korkeakoulu määrää tehtävien jakamisesta rehtorin ja kouluasteen rehtoreiden välillä. Korkeakoulu voi määrätä rehtorin ja kouluasteen rehtorin toimivallasta yksityiskohtaisemmin kuin 1 momentissa säädetään.

Harjoittelukoulun opettajakunnan muodostavat harjoittelukoulun rehtori, lehtorit ja tuntiopettajat.

Opettajakunta voi jakaantua ja käyttää päätösvaltaa kouluasteittain, kun käsiteltävä asia koskee yhtä tai kahta kouluastetta.

Harjoittelukoulun opettajakunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä peruskoulun ja kunnan lukion opettajakunnasta on säädetty, tehdä johtokunnalle esitys oppilaan erottamisesta, käsitellä opetusharjoittelun järjestämiseen liittyviä asioita sekä valita edustajansa johtokuntaan.

Harjoittelukoulun lukukausista, työajoista ja oppitunneista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä peruskoulun ja kunnan lukion osalta on säädetty tai määrätty.

Harjoittelukoulun opetussuunnitelman tulee olla peruskoululaissa ja lukiolaissa tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden mukainen, jollei opetusministeriö toisin määrää.

Harjoittelukoulun opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset hyväksyy johtokunta ja vahvistaa opettajankoulutusyksikkö.

Harjoittelukoulun opetussuunnitelmassa määrätään yhteisenä, vapaaehtoisena ja valinnaisena aineena opetettavat kielet ja niitä opiskelevien määriä koskevat tavoitteet sekä kielenopetuksen järjestämisen yleiset perusteet ja edellytykset.

Opetettavien kielten lukumäärä voi olla suurempi kuin peruskoulussa ja kunnan lukiossa opetettavista kielistä on säädetty.

Opetussuunnitelman kielenopetusta koskevaa osaa laadittaessa otetaan huomioon valtioneuvoston hyväksymä kielenopetuksen yleissuunnitelma. Ennen kuin johtokunta hyväksyy opetussuunnitelman, sen tulee pyytää suunnitelman kielenopetusta koskevasta osasta lääninhallituksen ja koulun sijaintikunnan lausunto.

Ehdotuksen työsuunnitelmaksi laativat harjoittelukoulun rehtori ja kouluasteen rehtorit yhteistoimin opettajien kanssa. Työsuunnitelman hyväksyy johtokunta ja vahvistaa opettajankoulutusyksikkö. Opettajankoulutusyksikkö voi johtokuntaa kuultuaan tehdä tarpeellisiksi katsomansa muutokset työsuunnitelmaan.

Opettajankoulutusyksikkö voi päättää, että työsuunnitelmaa ei alisteta sen vahvistettavaksi. (14.7.1989/667)

Luokattomana toimivan kouluasteen tuntimäärä, joka saadaan käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opettamiseen, lasketaan samoin kuin kouluasteen tuntimäärä lasketaan sen toimiessa luokallisena.

Harjoittelukoululain 10 §:ssä tarkoitetuista tunneista johtokunta voi siirtää kultakin kouluasteelta enintään kaksi tuntia ala-asteen tai yläasteen perusopetusryhmää kohti ja enintään 18 tuntia lukiota kohti toisen kouluasteen käytettäväksi.

1 momentti on kumottu A:lla 25.8.1995/1084 .

Korkeakoulu voi oikeuttaa harjoittelukoulun käyttämään tukiopetukseen harjoittelukoululain 10 §:ssä säädettyjen tuntimäärien lisäksi enintään 4 tuntia viikossa kouluastetta kohti ulkomailta palanneiden oppilaiden opetuksen tai muun erityisen syyn vuoksi. (14.7.1989/667)

Jos harjoittelukoulun perusasteella opetetaan ala-asteella alkavana yhteisenä aineena kahta tai useampaa vierasta kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä, perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin edellä mainittua kieltä kohti, yhtä kieltä lukuunottamatta, kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan.

Jos harjoittelukoulun lukiossa opetetaan ensimmäisenä vieraana kielenä kahta tai useampaa kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä, lukion oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin edellä mainittua kieltä kohti, yhtä kieltä lukuunottamatta, kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan.

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö voi harjoittelukoululain 11 §:n 2 momentissa mainituilla perusteilla korottaa harjoittelukoulun perusasteen opetukseen käytettävää tuntimäärää enintään kolme tuntia viikossa jokaista perusopetusryhmää kohti ja lukion tuntimäärää enintään 30 tuntia viikossa. (25.8.1995/1084)

Peruskouluasetuksen 40 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen järjestämiseksi harjoittelukoulun perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään neljä tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti.

Harjoittelukoulussa, jossa annetaan harjoittelukoululain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua esiopetusta erillisessä perusopetusryhmässä, opetussuunnitelmassa vahvistettuun perusopetusryhmän toimintaan saadaan käyttää enintään 25 tuntia viikossa. (22.1.1988/56)

Muuten esiopetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun esiopetuksesta on säädetty tai määrätty.

Opettajankoulutusyksikkö voi, jos oppilaan arvostelua tai vuosiluokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan tai opettajat toimittamaan uuden arvostelun tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava, taikka määrätä oppilaan vuosiluokalta siirtämisestä.

Opetusministeriö voi myöntää harjoittelukoululle poikkeuksia peruskoulun ja kunnan lukion säännöksistä, jotka koskevat vuosiluokkia, oppiaineita, opetus-tai työsuunnitelmaa, oppitunnin pituutta, oppilaiden työaikaa sekä oppilasarvostelua.

Harjoittelukoulussa toimeenpantavaan tutkimukseen liittyvässä kokeilussa ja muissa järjestelyissä tutkijoita avustavat ne harjoittelukoulun opettajat, joiden opettamissa ryhmissä tai aineissa tutkimusta suoritetaan.

Harjoittelukoulussa voi tutkimusta varten olla erityisiä opetusryhmiä.

Tutkimuksen järjestämisestä harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa korkeakoulun on tarvittaessa tehtävä kirjallinen sopimus asianomaisen oppilaitoksen ylläpitäjän kanssa.

Edellä 1 momentissa mainitusta sopimuksesta tulee ilmetä tutkimuksen tarkoitus ja sisältö, missä opetusryhmissä ja aineissa tutkimusta järjestetään tai miten tutkimus muutoin pannaan toimeen sekä ketkä asianomaisen oppilaitoksen opettajista osallistuvat siihen.

Harjoittelukoulun oppilaasta, koulun työrauhan ylläpitämisestä ja oppilaan kurinpitorangaistuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä peruskoulun ja kunnan lukion oppilaan osalta on säädetty, jollei tässä asetuksessa ole toisin säädetty.

Jos oppilas on siirrettävä erityisluokalle, harjoittelukoulun rehtori tekee asiasta tarpeelliset selvitykset saatuaan esityksen sen kunnan koululautakunnalle, jossa oppilaalla on kotipaikka.

Harjoittelukoulun lehtorin virkaan vaaditaan:

Aineenopettajana toimivalta lehtorilta vaaditaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden sijasta kelpoisuus kunnan lukion vanhemman lehtorin virkaan.

Viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa opetusnäyte. Hakija voidaan vapauttaa näytteen antamisesta, jos hakemusasiakirjojen tai aikaisemman näytteen perusteella todetaan, että hänellä on virkaan vaadittava opetustaito.

Henkilö, joka on saanut erivapauden 56 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun peruskoulun tai kunnan lukion vastaavaan opettajan virkaan, täyttää mainitussa kohdassa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen.

Henkilö, joka on saanut erivapauden 56 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan lukion vastaavaan vanhemman lehtorin virkaan, täyttää mainitussa momentissa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen.

Harjoittelukoulun rehtorin virkaan vaaditaan harjoittelukoulun lehtorin kelpoisuus sekä perehtyneisyys opetushallintoon. Opetusnäytteestä on voimassa, mitä lehtorin viran hakijan osalta säädetään.

Harjoittelukoulun rehtorin ja lehtorin viran täyttämisestä on voimassa, mitä korkeakoulun lehtorin viran täyttämisestä on säädetty.

Harjoittelukoulun muiden virkojen täyttämisestä on voimassa, mitä korkeakoulun vastaavien virkojen täyttämisestä on säädetty.

Harjoittelukoulun lehtorin ja tuntiopettajan tehtävistä on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa on säädetty, soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun ja kunnan lukion opettajan tehtävistä on säädetty.

Opettajankoulutusyksikkö voi velvoittaa harjoittelukoulun lehtorin ja päätoimisen tuntiopettajan osallistumaan opettajankoulutukseen otettavien opiskelijoiden valintaan.

Harjoittelukoulun koulupsykologilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja syventävät opinnot tai arvosana laudatur psykologiassa sekä perehtyneisyys lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan psykologiseen työhön.

Harjoittelukoulun koulukuraattorilta vaaditaan sosiaalihuoltajan tutkinto taikka muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja tutkintoon sisältyvä tai erikseen hankittu riittävä sosiaalityön koulutus. Lisäksi virkaan vaaditaan perehtyneisyys lasten ja nuorten keskuudessa tehtävään sosiaalityöhön.

Oppilaan kotikunnan maksuosuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (820/92) 4 §:n 1 momentissa, 6 §:ssä, 7 §:n 1 momentissa, 8 §:n 1 ja 2 momentissa ja 10 §:ssä säädetään.

Kun määrätään harjoittelukoululain 19 §:ssä tarkoitettu, kunnan maksettavaksi kuuluva osa perustamishankkeen hinnasta, ei oteta huomioon lisäkustannuksia, jotka johtuvat koulun tilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja varustamisesta erityisesti opetusharjoittelun järjestämistä silmällä pitäen.

Yliopisto ilmoittaa opetusministeriölle 1 momentissa tarkoitetun, kunnan maksettavaksi kuuluvan osan määräämistä varten tarvittavat tiedot.

Kunnan oikeudesta hakea muutosta harjoittelukoululain 19 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain (688/92) 25 §:ssä ja 26 §:n 1 momentissa säädetään.

Oppilasta koskevaan päätökseen voidaan vaatia oikaisua kirjallisesti opettajankoulutusyksikkönä toimivan tiedekunnan tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jona oikaisua vaativa on saanut tiedon päätöksestä, kun päätöksellä on ratkaistu:

Muutoksen hakemisesta oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun tiedekuntaneuvoston päätökseen on voimassa, mitä säädetään muutoksen hakemisesta kyseisen korkeakoulun hallintoelimen päätökseen.

Päätökseen, jolla peruskoululaissa tai lukiolaissa tarkoitettua oppilashuoltoa koskeva asia on ratkaistu oppilaan tai hänen huoltajansa hakemuksesta, haetaan muutosta valittamalla lääninoikeudelle kuten muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta voidaan muu kuin oppilaan kurinpitoa koskeva päätös panna täytäntöön, jollei muutoksenhaku täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.

Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä kesäkuuta 1973 annettu harjoittelukouluasetus (502/73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on harjoittelukoulun rehtorin viran taikka lehtorin viran tai ylimääräisen toimen haltija, säilyttää kelpoisuutensa rehtorin virkaan sekä lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen sen estämättä, mitä 56 ja 57 §:ssä on säädetty.

Sen estämättä, mitä 26 ja 27 §:ssä on säädetty, kielenopetusta annetaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan, kunnes opetussuunnitelma on vahvistettu.

Elämänkatsomustiedon sekä peruskoululain 28 §:n 2 ja 3 momentissa ja lukiolain (477/83) 19 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun uskonnonopetuksen osalta opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista päättää ennen opetussuunnitelmien vahvistamista opettajankoulutusyksikkö.

Johtokuntaan lukuvuodeksi 1985–86 tulevat oppilasjäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa pidettävissä yläasteen ja lukion oppilaiden kokouksissa.