Valtioneuvoston päätös virastojen sineteistä (185 / 1985, muutoksineen)
Valtioneuvosto on valtioneuvoston kanslian esittelystä päättänyt:
1 §
Valtion virastot ja muut tässä päätöksessä mainitut viranomaiset käyttävät paperi- ja lakkasinettejä, leimoja sekä tärkeimpiä asiakirjoja varten puristesinettejä.
2 §
Sinetit ovat pyöreitä, soikionmuotoisia tai päistään suippenevan soikion muotoisia.
Puristesineteissä käytettävien sinetinpohjien tulee reunoiltaan olla joko tähdenmuotoiseksi tai pyöreiksi hammastettuja.
Paperisinetit ovat aina muodoltaan pyöreitä ja sileäreunaisia.
3 §
Pyöreitä sinettejä on kuutta eri kokoa, ja niitä käyttävät jäljempänä mainitut virastot ja laitokset seuraavasti:
1) tasavallan presidentti suurta puristesinettiä, jonka halkaisija on 80 mm ja pientä puristesinettiä, jonka halkaisija on 55 mm;
2) valtioneuvosto suurta puristesinettiä, jonka halkaisija on 80 mm, pientä puristesinettiä ja suurta lakkasinettiä, joiden halkaisija on 55 mm, sekä pientä lakkasinettiä ja paperisinettiä, joiden halkaisija on 45 mm;
3) valtioneuvoston kanslia, ministeriöt, oikeuskansleri, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, valtakunnansyyttäjä ja valtakunnansyyttäjänvirasto sekä Helsingin yliopiston kansleri puristesinettiä, jonka halkaisija on 65 mm, ja paperi- ja lakkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 45 mm; (27.11.1997/1043)
4) hovioikeudet puristesinettiä, jonka halkaisija on 55 mm, sekä hovioikeudet ja niihin rinnastettavat erityistuomioistuimet paperi- ja lakkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 45 mm;
5) valtion korkeakoulut puristesinettiä, jonka halkaisija on 55 mm, ja paperi- ja lakkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 35 mm;
6) tasavallan presidentin kanslia, ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus ja arkkipiispa sekä piispat paperi- ja lakkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 45 mm;
7) valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden alaiset virastot ja laitokset sekä lääninhallitukset ja niiden alaiset viranomaiset, käräjäoikeudet ja niihin rinnastettavat erityistuomioistuimet sekä ortodoksisen kirkkokunnan kirkkoherranvirastot, luostarit ja matkapapisto paperi- ja lakkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 35 mm. (10.10.1996/715)
maistraatit, kaupunginviskaalin- ja kaupunginvoudinvirastot sekä ortodoksisen kirkkokunnan kirkkoherranvirastot, luostarit ja matkapapisto paperi- ja lakkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 35 mm.
Todistuksissa ja muissa pienikokoisissa asiakirjoissa voivat 5 ja 7 kohdassa mainitut virastot ja viranomaiset käyttää leimoja, joiden halkaisija on 25 mm.
Ministeriö, jolla ei ole sellaista puristesinettiä kuin 3 kohdassa on mainittu, on oikeutettu käyttämään 2 kohdassa mainittua valtioneuvoston pientä puristesinettiä.
4 § (21.10.1993/881)
Soikionmuotoisia sinettejä on kolmea eri kokoa, ja niitä käyttävät ulkomailla olevat edustustot.
Edustustot käyttävät:
1) puristesinettejä ja suuria lakkasinettejä, joiden päitten säteet ovat 20 mm ja soikion korkeus 60 mm;
2) pieniä lakkasinettejä ja leimoja, joiden päitten säteet ovat 14 mm ja soikion korkeus 42 mm; sekä
3) todistuksissa ja muissa pienikokoisissa asiakirjoissa leimoja, joiden päitten säteet ovat 8 mm ja soikion korkeus 24 mm.
5 §
Suippopäisen soikion muotoisia sinettejä on kahta eri kokoa, ja niitä käytetään seuraavasti:
1) evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus, kirkon sopimusvaltuuskunta, tuomiokapitulit ja arkkipiispa käyttävät lakka- ja puristesinettejä sekä leimoja, joiden rajoina on kaksi ympyrän kaarta, joiden säteet ovat 34 mm ja keskusjana 25 mm;
2) evankelis-luterilaisen kirkon lääninrovastit ja kirkkoherranvirastot käyttävät lakkasinettejä ja leimoja, joiden rajoina on kaksi ympyrän kaarta, joiden säteet ovat 25 mm ja keskusjana 25 mm.
6 §
Edellä säädettyjen ulkomittojen sisäpuolelle sovitetaan sinetin tekstiä varten reunus, jossa käytetään antiikvakirjaimia, evankelis-luterilaisen kirkollisviranomaisten sineteissä kuitenkin goottilaistyylisiä kirjaimia.
7 §
Kaksikielisissä pyöreissä sineteissä suomenkielien reunateksti alkaa keskeltä sinetin vasemmasta laidasta ja kulkee myötäpäivään sinetin yläpuoliskolla, kun taas ruotsinkielinen teksti alkaa sinetin vasemmalta puolelta ja kulkee vastapäivään sinetin alapuoliskolla. Yksikielisissä pyöreissä sineteissä teksti alkaa sinetin yläreunasta.
Ulkomailla olevien edustustojen sineteissä sekä kaksi- että yksikielinen teksti alkaa sinetin vasemmasta laidasta, tekstin pituudesta riippuen joko keskeltä tai vähän keskikohtaa alempaa, ja kulkee myötäpäivään vastaavalle kohdalle oikeassa laidassa. Asemapaikan nimi on sinetin alareunassa.
Kaksikielisissä suippopäisen soikion muotoisissa sineteissä suomenkielinen reunateksti kulkee sinetin yläkulmasta myötäpäivään ja jatkuu alakulmasta ruotsinkielisenä. Yksikielisissä sineteissä teksti alkaa sinetin yläkulmasta.
8 §
Evankelis-luterilaisten kirkollisviranomaisten sineteissä teksti voi olla suomen ja ruotsin kielen sijasta latinaa.
Valtion korkeakoulut voivat käyttää myös sinettiä, jossa on latinankielinen teksti. (21.10.1993/881)
9 §
Paperisinettien pohjaväri on tummanpunainen, jollei asianomainen ministeriö toisin määrää. Vaakunakuva ja teksti jäävät valkoisiksi eikä niiden tarvitse olla kohokuvia. Vaakunakuvan heraldisia värejä ei ilmaista graafisella värimerkinnällä.
Puristesineteissä käytettävä sinetinpohja on valkoinen.
10 § (27.11.1997/1043)
Suomen vaakunan tunnuskuvaa ilman kilpeä käyttävät sineteissään tasavallan presidentti, valtioneuvosto, valtioneuvoston kanslia, ministeriöt, oikeuskansleri, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus, valtakunnansyyttäjä ja valtakunnansyyttäjänvirasto, Helsingin yliopiston kansleri, posti- ja telehallitus, valtiokonttori, puolustusvoimat ja ulkomailla olevat edustustot.
Suomen Pankki käyttää sineteissään Suomen vaakunakilpeä.
11 §
Keskusvirastot ja niihin rinnastettavat ministeriöiden alaiset virastot ja laitokset sekä korkeakoulut käyttävät sineteissään niille erikseen vahvistettuja tunnuskuvia.
Keskusvirastojen ja niihin rinnastettavien virastojen ja laitosten alaiset viranomaiset käyttävät sineteissään keskusviraston tai laitoksen tunnuskuvaa tai niille asianomaisen keskusviraston tai laitoksen suostumuksella erikseen vahvistettuja tunnuskuvia.
12 §
Hovioikeudet ja niihin rinnastettavat erityistuomioistuimet käyttävät sineteissään niille erikseen vahvistettuja tunnuskuvia.
2 momentti on kumottu P:llä 10.10.1996/715 .
Käräjäoikeuksien sineteissä tulee olla sen historiallisen maakunnan kruunullinen vaakunakilpi, johon käräjäoikeuden tuomiopiiri kuuluu. Jos tuomiopiiri ulottuu useampaan maakuntaan, voidaan sinettiin sijoittaa korkeintaan kahden maakunnan vaakunan tunnuskuvat halkoiseen kilpeen. (21.10.1993/881)
Muut kuin edellä mainitut tuomioistuimet käyttävät sineteissään niille erikseen vahvistettuja tunnuskuvia.
13 § (10.10.1996/715)
Lääninhallitusten sineteissä käytetään läänin kruunullista vaakunakilpeä.
Kihlakunnanvirastojen ja niiden poliisilaitosten, syyttäjäosastojen, ulosotto-osastojen ja maistraattien sekä kihlakuntien erillisten virastojen sineteissä tulee olla ennen 1 päivänä joulukuuta 1996 voimassa olleen lääninjaon mukaisen läänin kruunullinen vaakunakilpi. (21.8.1997/796)
14 §
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus, kirkon sopimusvaltuuskunta ja tuomiokapitulit sekä arkkipiispa käyttävät sineteissään omia tunnuskuviaan.
Evankelis-luterilaisen kirkon lääninrovastit käyttävät sineteissään kreikkalaista ristiä.
Evankelis-luterilaisten kirkkoherranvirastojen ja muiden alempien kirkollisten viranomaisten sinetteihin voidaan tunnuskuvaksi ottaa seurakunnan kirkko tai sen osa, risti tai jokin muu kirkollinen tunnus.
15 § (11.11.1999/1040)
Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus ja piispat käyttävät sineteissään omia tunnuskuviaan.
Ortodoksisten kirkkoherranvirastojen sinetteihin voidaan ottaa tunnuskuvaksi seurakunnan kirkko tai rukoushuone taikka sen osa, risti tai muu kirkollinen tunnus.
16 §
Valtion virastojen ja muiden tässä päätöksessä mainittujen viranomaisten sinetit vahvistaa jäljempänä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta asianomainen ministeriö viranomaisen esityksestä.
Helsingin yliopisto ja Suomen Pankki hyväksyvät oman sinettinsä.
17 §
Lääninrovastien, kirkkoherranvirastojen ja muiden alempien kirkollisten viranomaisten on alistettava sinettinsä evankelis-luterilaisessa kirkossa tuomiokapitulin ja ortodoksisessa kirkkokunnassa piispan vahvistettavaksi. (11.11.1999/1040)
Kunnallisten viranomaisten sineteistä on säädetty erikseen.
18 §
Jos valtion virasto tai muu tässä päätöksessä mainittu viranomainen haluaa ottaa käyttöön sinetin, jossa on tunnuskuva tai muita merkkejä kuin viranomaisen nimi, on siitä hankittava valtionarkiston lausunto ennen kuin asiasta tehdään esitys asianomaiselle ministeriölle sinetin vahvistamista varten.
19 §
Käytöstä poistettavat leimasimet ja sinettipuristimet on lähetettävä asianomaiseen ministeriöön, joka päättää niiden hävittämisestä. Kirkollisviranomaisten käytöstä poistettujen leimasimien ja sinettipuristimien hävittämisestä päättää evankelisluterilaisessa kirkossa kirkkohallitus ja ortodoksisessa kirkkokunnassa kirkollishallitus. Ennen hävittämistä valtionarkistolle on varattava tilaisuus ottaa talteen hävitettävää aineistoa.
Puolustusvoimien käytöstä poistetuista leimasimista määrää pääesikunta.
20 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1985.
Tällä päätöksellä kumotaan virastojen sineteistä 19 päivänä tammikuuta 1939 annettu valtioneuvoston päätös (19/39) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
21 §
Valtion virasto tai muu tässä päätöksessä mainittu viranomainen on oikeutettu käyttämään aikaisempien määräysten mukaista sinettiä 1 päivään tammikuuta 1990, rekisteritoimistot ja nimismiehet kuitenkin siihen saakka kunnes sinetti on kulumisen vuoksi uusittava.
Sen estämättä, mitä edellä tässä päätöksessä on määrätty, voivat Turun hovioikeus, Vaasan hovioikeus ja Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli käyttää edelleen niille aikaisemmin vahvistettua sinettiä.