Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (940 / 1984, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
60 a §
Tämän lain mukaisen korvauksen viivästyessä vakuutuslaitoksen on maksettava viivästynyt korvaus viivästysajalta korotettuna. Korvauksen korotus on vuotta kohden laskettuna 16 prosenttia. Velvollisuus maksaa korvaus korotettuna ei kuitenkaan koske lakisääteistä vakuutusta harjoittavien vakuutus- tai eläkelaitosten välisiä yhteensovitukseen eikä takautumisoikeuteen perustuvia suorituksia.
Korvauksen korotus lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona vakuutuslaitos sai korvauksen perustetta ja määrää koskevan sellaisen selvityksen kuin kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös vakuutuslaitoksen mahdollisuudet hankkia selvitys. Saman päätöksen perusteella myöhemmin suoritettavalle korvauserälle korotus kuitenkin lasketaan eräpäivästä. Milloin vakuutuslaitoksen antamaan päätökseen on haettu muutosta, voi muutoksenhakuelin määrätä, että korotus lasketaan myöhemmästä ajankohdasta, jos vakuu tuslaitos osoittaa muutoksenhaun aikana tapahtuneen oleellisen muutoksen korvauksensaajan olosuhteissa.
Milloin korvausta ei ole voitu korvauksensaajasta johtuvasta syystä maksaa oikeassa ajassa, vakuutuslaitos ei ole velvollinen maksamaan korvausta korotettuna pitemmältä ajalta kuin siitä päivästä, jona este vakuutuslaitoksen tieten on lakannut. Jos korvauksen suorittaminen viivastyy lain säännöksen johdosta taikka yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytymisen taikka muun senkaltaisen ylivoimaisen esteen vuoksi, vakuutuslaitos ei ole velvollinen maksamaan korvausta korotettuna tällaisen esteen aiheuttamalta viivästysajalta.
Korvauksen korotusta, jonka määrä on pienempi kuin 15 markkaa, ei ole maksettava. Edellä sanottua markkamäärää tarkistetaan vuosittain työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetyn palkkaindeksiluvun mukaan. Tarkistettu markkamäärä pyöristetään lähimmäksi täydeksi markaksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa vakuutuslaitoksille ohjeita tämän pykälän soveltamisesta.