Peruskoululaki (476 / 1983, muutoksineen)

Peruskoulu on yhtenäiskoulu, joka antaa kansalaisille tarpeellista yleissivistävää peruskoulutusta.

Hallitusmuodon 80 §:ssä tarkoitettuna kansakouluna toimii peruskoulu.

Peruskoulun tulee pyrkiä kasvattamaan oppilaansa tasapainoiseksi, hyväkuntoiseksi, vastuuntuntoiseksi, itsenäiseksi, luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi.

Peruskoulun tulee kasvattaa oppilaansa siveellisyyteen ja hyviin tapoihin sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Peruskoulun opetus ja muu toiminta tulee järjestää siten, että se antaa oppilaalle persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen, yhteiskunnan ja työelämän, ammatinvalinnan ja jatko-opintojen, elinympäristön ja luonnon suojelemisen, kansallisen kulttuurin ja kansallisten arvojen sekä kansainvälisen yhteistyön ja rauhan edistämisen kannalta tarpeellisia valmiuksia sekä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Peruskoulun kasvatus ja opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.

Tehtäväänsä hoitaessaan peruskoulun on pyrittävä läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön kodin kanssa tukemalla kotia sen kasvatustehtävässä.

Peruskoulu on yhtenäinen yhdeksänvuotinen koulu. Peruskoulun kuusi alinta vuosiluokkaa muodostaa sen ala-asteen ja kolme ylintä yläasteen.

Peruskoulussa voidaan opetusministeriön määräämin perustein järjestää yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta peruskoulun oppimäärän suorittaneille. (25.1.1991/171)

Peruskoulussa voidaan niin ikään opetusministeriön luvalla ja ministeriön määräämin perustein järjestää enintään yhden lukuvuoden kestävää esiopetusta lapsille, jotka eivät vielä ole oppivelvollisia. (25.1.1991/171)

Peruskouluun voi kuulua erityisluokkia. Erityisluokista voidaan muodostaa koulu.

Peruskoulussa voi olla enintään kaksivuotinen esiaste niitä oppilaita varten, joiden oppivelvollisuus kestää yksitoista vuotta.

Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille peruskouluopetusta tai huolehtimaan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä on tilaisuus saada peruskouluopetusta vastaavaa opetusta. Tämän tehtävänsä kunta voi hoitaa myös yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai käyttämällä apunaan muitakin kuin kunnallisia kouluja.

Valtioneuvosto voi velvoittaa kaksi kuntaa tai useampia kuntia yhteistoimintaan peruskouluopetuksen järjestämiseksi.

Opetuksen järjestämisestä henkilölle, joka kehitysvammaisuuden vuoksi ei voi käyttää hyväkseen 1 momentissa tarkoitettua opetusta, on säädetty kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) .

Peruskoulun ala-astetta ja yläastetta varten on kunnan alue jaettava koulupiireihin tai pidettävä koko kunta yhtenä piirinä taikka liitettävä useampia kuntia tai niiden osia kuntien yhteiseksi koulupiiriksi. Koululle annetun erityisen opetustehtävän takia sama alue voi kuulua kahden tai useamman ala-asteen tai yläasteen piiriin. (25.1.1991/171)

Milloin se on tarkoituksenmukaista, koulupiiri voidaan muodostaa myös siten, että sen kouluun kuuluu vain osa ala-asteen vuosiluokista.

Koulupiirien rajat ja koulujen paikat määrätään piirijaossa. (12.7.1993/682)

Peruskoulun yläasteen piirin muodostamiseen vaadittavasta oppilasmäärästä säädetään asetuksella.

Milloin kunnassa, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, peruskoulun ala-asteen vähemmistönkielisten oppilaiden lukumäärä on vähintään kolmetoista, on kuntaan muodostettava peruskoulun ala-asteen piirit erikseen kummankin kielistä opetusta varten.

Milloin kunnassa on saamenkielisiä asukkaita, kuntaan voidaan muodostaa koulupiiri myös saamenkielistä opetusta varten. (25.1.1991/171)

Jokaisessa koulupiirissä on oltava koulu.

Koulu tai sen osa voidaan, milloin se on tarkoituksenmukaista, sijoittaa oman koulupiirinsä ulkopuolelle.

Erityisopetuksen järjestämisestä säädetään asetuksella.

Erityisluokista muodostetulla koululla ei ole koulupiiriä.

Kunta voi järjestää 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua esiasteen opetusta myös päiväkodissa annettavan opetuksen yhteydessä, jos opetuksen järjestäminen muulla tavoin on oppilaan terveydentila ja muut olosuhteet huomioon ottaen epätarkoituksenmukaista.

Oppivelvollisuusikäiselle, joka voi saavuttaa peruskoulun edellyttämän tieto- ja taitomäärän, mutta jota ei vamman, tunne-elämän häiriön tai näihin rinnastettavan muun erityisen syyn vuoksi voida opettaa peruskoulun opetusryhmässä, voi kunta järjestää peruskouluopetusta oppilaan kotona tai muussa sopivassa paikassa. (28.6.1991/1010)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun opetuksen järjestämisessä voidaan, sen mukaan kuin kouluhallitus tarvittaessa määrää, poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä. (25.1.1991/171)

Sairaalan sijaintikunnan on järjestettävä potilaana olevalle oppivelvollisuusikäiselle peruskouluopetusta siinä määrin, kuin hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset opetuksen järjestämisestä.

Peruskoulun hallinnosta on voimassa, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään tai sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä. Peruskoulun hallinnosta on lisäksi voimassa, mitä kunnan opetustoimen hallinnosta annetussa laissa (706/92) säädetään.

Peruskoulussa voi olla johtokunta, jonka kokoonpanossa poiketaan kunnallislain säännöksistä siten kuin tässä momentissa säädetään. Johtokuntaan valitaan jäseniksi yksi opettajakunnan ja yksi koulun muun henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Osa johtokunnan jäsenistä on valittava oppilaiden huoltajien keskuudesta. Koulussa, jossa on yläasteen vuosiluokan oppilaita, johtokuntaan kuuluu lisäksi kaksi yläasteen vuosiluokalla olevien oppilaiden keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Oppilaista valituilla jäsenillä on johtokunnan kokouksissa puhevalta, mutta ei äänioikeutta. (3.8.1992/707)

Toimintaansa aloittavan tai päättävän koulun johtokunnan kokoonpanossa voidaan poiketa siitä, mitä 1 momentissa säädetään.

Opettajista, muusta henkilökunnasta ja oppilaista valittavilla jäsenillä voi olla kotipaikka myös muussa kuin koulun sijaintikunnassa.

Kunnanvaltuuston valittaviksi kuuluvien johtokunnan jäsenten valinta voidaan johtosäännöllä siirtää kunnan muun toimielimen tehtäväksi. (3.8.1992/707)

Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen ei enää ole koulun palveluksessa taikka oppilaiden valitsema jäsen koulun oppilaana, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen. Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka oppilaiden valitsema jäsen määräajaksi erotettu koulusta, on hän tänä aikana estynyt toimimasta johtokunnan jäsenenä.

Edellä 13 §:ssä tarkoitetun peruskoulun johtokunnan tehtävänä on vastata koulun kasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä, koulun sisäisestä, kodin ja koulun sekä koulun ja ympäröivän muun yhteiskunnan välisestä yhteistyöstä sekä työrauhan ylläpitämisestä sekä suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät.

Peruskoulun opettajakunnan muodostavat rehtori, opettajat ja tuntiopettajat.

Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan ylläpitämiseen. Opettajakunnan tulee tehdä ehdotus koulun 13 §:ssä tarkoitettuun johtokuntaan valittavasta opettajasta ja hänen varajäsenestään. Opettajakunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät. (3.8.1992/707)

Peruskoulun yläasteella ja sellaisessa erityisluokista muodostetussa koulussa, jossa on yläasteen oppilaita, on oppilaskunta. Oppilaskuntaan kuuluvat yläasteen oppilaat.

Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunnan tulee valita koulun 13 §:ssä tarkoitettuun johtokuntaan kaksi oppilasjäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Oppilaskunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät. (3.8.1992/707)

Peruskoulussa on johtaja. Yläasteella ja sellaisella ala-asteella, jossa on pysyvästi vähintään 12 perusopetusryhmää, koulun johtajana on rehtori. Erityisluokista muodostettuun peruskouluun on perustettava rehtorin virka, jos koulussa on pysyvästi vähintään kuusi perusopetusryhmää, joista ainakin yhdessä on peruskoulun yläasteen oppilaita. (3.8.1992/707)

Jollei peruskoulussa ole rehtoria, tulee koululle valita opettajien keskuudesta johtaja. Johtaja valitaan toistaiseksi, ja hänen määräyksensä voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Jos koulussa on vain yksi opettajan virka, on sen haltija koulun johtaja. (3.8.1992/707)

Kahdella tai useammalla peruskoululla voi olla yhteinen johtaja. (25.1.1991/171)

Lukion rehtori voi hoitaa myös peruskoulun johtajan tehtävät. (3.8.1992/707)

Johtajan tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa peruskoulun opetus- ja kasvatustyötä sekä suorittaa hänelle tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä erikseen määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät.

Peruskoulussa on apulaisjohtaja sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Apulaisjohtajan valitsemisesta ja hänen määräyksensä peruuttamisesta on voimassa, mitä johtajan osalta on 18 §:n 2 momentissa säädetty.

3 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/707 .

Peruskoulussa voi olla varajohtaja.

Varajohtajan valitsemisesta ja määräyksen peruuttamisesta on voimassa, mitä johtajan osalta on 18 §:n 2 momentissa säädetty.

Peruskoulun lukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

Peruskoulun lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Työpäivien lukumäärästä voidaan erityisestä syystä poiketa, sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Oppilaiden työmäärä saa olla enintään sellainen, että heille koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin.

Peruskoulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi.

Opetuskielenä voidaan käyttää muutakin kuin koulun opetuskieltä, milloin se on opetuksen kannalta tarkoituksenmukaista. Peruskouluun voi lisäksi kuulua yksi tai useampi opetusryhmä, jossa opetus annetaan muulla kuin peruskoulun opetuskielellä. Viimeksi mainittuun opetukseen osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista. (8.2.1991/261)

Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamenkielisten oppilaiden opetuskieli voi olla saame. Saamenkielisestä opetuksesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Milloin saamelaisten kotiseutualueella asuva oppilas kykenee opiskelemaan sekä suomen että saamen kielellä, saa oppilaan huoltaja valita opetuskielen.

Kuulovammaisten opetuksessa voidaan käyttää myös viittomakieltä sen mukaan kuin asetuksella säädetään. (25.1.1991/171)

Peruskoulun ala-asteella kaikkien oppilaiden opetus on pääasiassa samansisältöistä. Yläasteella opetetaan kaikille oppilaille yhteisiä aineita ja valinnaisia aineita.

Opetussuunnitelmaan kuuluu myös työelämään tutustuttamista sekä useassa oppiaineessa opetettavia aihekokonaisuuksia.

Peruskoulussa voi olla kerhoja, joiden toimintaan voivat osallistua myös muut kuin peruskoulun oppilaat. Peruskoulun opetusta voidaan antaa myös koulun ulkopuolella. (15.5.1992/425)

Oppilaan vapauttamisesta kaikille oppilaille yhteisen aineen opetuksesta säädetään asetuksella.

Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee sisältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvaamataitoa, käsityötä, teknistä työtä, tekstiilityötä ja kotitaloutta. Lisäksi opetussuunnitelmaan tulee sisältyä oppilaanohjausta.

Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä aineena joko toista kotimaista kieltä tai vierasta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimaista kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten kotiseutualueella asuvalle oppilaalle voidaan opettaa oppilaan huoltajan suostumuksella äidinkielen oppiaineena saamen kieltä ja suomen kieltä sekä vieraana kielenä saamen kieltä sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opetussuunnitelmaan voi kuulua muitakin asetuksella säädettäviä, peruskoulun tehtävään kuuluvia oppiaineita. (8.2.1991/261)

Yhteisenä aineena opetettavat vieraat kielet ovat englannin, ranskan, saksan ja venäjän kieli. Asetuksella säädetään perusteista, joiden mukaan kunnan opetussuunnitelmaan tulee kuulua yhteisenä aineena yksi tai useampi mainituista vieraista kielistä ja toinen kotimainen kieli siten, että ne ovat oppilaalle peruskoulun ala-asteella opetettavaa kieltä valittaessa keskenään vaihtoehtoisia.

Peruskoulun opetussuunnitelmaan voi kuulua myös vapaaehtoinen aine sen mukaan kuin asetuksella säädetään. (8.2.1991/261)

Erityisopetuksessa voidaan poiketa 1–4 momentin säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään. (10.6.1988/511)

Peruskoulussa annetaan uskonnon opetusta sen uskontokunnan tunnustuksen mukaan, johon oppilaiden enemmistö kuuluu.

Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuksesta on uskonnonvapauslain (267/22) mukaisesti vapautettu vähintään kolme evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolme ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilasta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa mukaista opetusta. (25.1.1991/171)

Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuksesta on uskonnonvapauslain mukaisesti vapautettu vähintään kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2 momentin mukaista opetusta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta, mikäli heidän huoltajansa sitä vaativat. (25.1.1991/171)

Koulun yleisestä uskonnon opetuksesta uskonnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vähintään kolmelle uskontokuntiin kuulumattomalle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustietoa. (25.1.1991/171)

Niiden aineiden valinnasta, joiden opiskeluun oppilas peruskoulussa sen tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa osallistuu, päättää hänen huoltajansa. Valittu aine voidaan, sen jälkeen kun oppilaan huoltajaa on asiasta kuultu, muuttaa toiseksi, jos se opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen takia on katsottava tarpeelliseksi.

Valtioneuvosto päättää opetushallitusta kuultuaan peruskoulussa annettavan opetuksen tuntijaosta sekä hyväksyy kielenopetuksen yleissuunnitelman, joka sisältää kielenopetuksen laadulliset ja määrälliset tavoitteet.

Kunnassa tulee olla peruskoulua varten opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä peruskouluja varten.

Opetushallitus antaa opetussuunnitelman laadintaa varten opetussuunnitelman perusteet, jossa määrätään opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja sisällöt sekä asetusta täydentävät oppilasarvostelun yleiset perusteet, sekä vahvistaa todistusten kaavat.

Koulun lukuvuosittaista työn järjestämistä varten tulee hyväksyä työsuunnitelma, joka perustuu opetussuunnitelmaan. Työsuunnitelmaan sisällytettävistä asioista säädetään asetuksella. Työsuunnitelman hyväksymistä koskevaa päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.

Peruskoulun käyttökustannusten valtionosuuden laskemisessa käytettävä tuntimäärä kunnassa muodostuu peruskoulun ala-astetta, yläastetta, erityisopetusta, sairaalaopetusta, esiopetusta, lisäopetusta, kerhotoimintaa ja opettajille määrättäviä erityisiä tehtäviä varten 31 a–31 c §:ssä säädetyllä tavalla lasketusta tuntimäärästä. Kaksikielisessä kunnassa tuntimäärä lasketaan erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Opetusministeriö voi erityisestä syystä hakemuksesta korottaa tässä pykälässä tarkoitettua tuntimäärää.

Kunnan 1 momentissa tarkoitettuun tuntimäärään luetaan myös kunnassa sijaitsevan peruskoulua korvaavan koulun perusteella soveltuvin osin 31 a–31 c §:n mukaisesti lasketut tunnit.

Peruskoulun ala-asteen opetuksen laskennallinen tuntimäärä on 28,5 tuntia viikossa kutakin koulun oppilasmäärän perusteella asetuksella säädetyllä tavalla laskettua rehtorin ja luokanopettajan virkaa kohti. Milloin koululla on mainitulla tavalla laskettuja virkoja vähintään seitsemän, tuntimäärää korotetaan kutakin virkaa kohti kahdella tunnilla viikossa.

Peruskoulun yläasteen opetuksen laskennallinen tuntimäärä on 35 tuntia viikossa koulun vuosiluokkaa kohti ja lisäksi 1,5 tuntia viikossa kutakin yläasteen oppilasta kohti. Milloin vuosiluokalla on vain yksi perusopetusryhmä, peruskoulun yläasteen opetuksen laskennallinen tuntimäärä on kuitenkin yhteensä 56 tuntia viikossa sekä, jos tällaisen perusopetusryhmän koko on yli 24 oppilasta, 56 tuntia viikossa ja lisäksi kolme tuntia viikossa kutakin mainitun oppilasmäärän ylittävää oppilasta kohti. Jos peruskoulun yläasteella on vähintään 525 oppilasta, on laskennallinen tuntimäärä edellä säädetystä poiketen yhteensä 1,7 tuntia viikossa oppilasta kohti.

Peruskoulun erityisopetuksen ja sairaalaopetuksen sekä peruskoulun kerhotoiminnan ja opettajille määrättyjen erityisten tehtävien laskennallinen tuntimäärä viikossa on yhteensä 11 tuntia kuntaa kohti sekä 23,5 tuntia yläasteen ja 1 tunti ala-asteen koulua ja erityiskoulua kohti sekä 5 tuntia 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta ja 3,1 tuntia muuta erityisopetusta kunnan päätöksellä saavaa oppilasta kohti sekä lisäksi 10,9 prosenttia 31 a §:n mukaan lasketusta tuntimäärästä.

Ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa 1 momentissa tarkoitettua viikoittaista tuntimäärää korotetaan 11 tunnilla.

Tässä pykälässä tarkoitettu peruskoulua korvaavan koulun perusteella laskettu tuntimäärä viikossa on 1 ja 2 momentista poiketen 23,5 tuntia yläasteen vuosiluokkia vastaavat luokat ja 1 tunti ala-asteen vuosiluokkia vastaavat luokat käsittävää koulua kohti sekä 3,1 tuntia erityisopetusta koulun päätöksellä saavaa oppilasta kohti sekä lisäksi 7 prosenttia 31 a §:n mukaan lasketusta tuntimäärästä.

Peruskouluopetuksen laskennallista tuntimäärää korotetaan asetuksella säädettävällä tavalla, milloin kunnassa annetaan:

Suomen kansalainen on oppivelvollinen.

Oppivelvollisuuden suorittaminen alkaa syyslukukauden alussa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja kestää, jollei oppivelvollisuutta sitä ennen ole täytetty, kymmenen vuotta.

Jos vammaista lasta ei hänen vammansa vuoksi voida opettaa yhdeksänvuotisessa peruskoulussa, hänen oppivelvollisuutensa alkaa vuotta 2 momentissa mainittua ajankohtaa aikaisemmin ja kestää yksitoista vuotta.

Oppivelvollisen on käytävä peruskoulua tai saatava vastaavaa opetusta muussa oppilaitoksessa tai kotona, jollei hänen kehitystään ja henkistä toimintaansa ole todettu, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, siinä määrin estyneeksi tai häiriintyneeksi, ettei hän voi saavuttaa peruskoulun edellyttämää tieto- ja taitomäärää.

Oppivelvollisuus on täytetty, kun oppivelvollinen on käynyt peruskoulun tai muutoin suorittanut vastaavan oppimäärän.

2 momentti on kumottu L:lla 25.1.1991/171 .

Oppivelvollisella lapsella on oikeus käydä peruskoulua tai saada muulla tavoin peruskouluopetusta vastaavaa opetusta sen mukaan kuin tässä luvussa säädetään, jollei hänellä ole oikeutta saada kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettua opetusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on myös oppivelvollisuusikäisellä Suomessa asuvalla lapsella, joka ei ole Suomen kansalainen. Lisäksi kouluun voidaan erityisestä syystä ottaa myös ulkomailla asuva oppivelvollisuusikäinen lapsi. (25.1.1991/171)

Oikeus käydä koulua jatkuu, kunnes oppilas on suorittanut peruskoulun oppimäärän, tai sen vuoden heinäkuun loppuun, jona oppilas täyttää 18 vuotta. Oppilaalle voidaan kuitenkin erityisestä syystä myöntää oikeus jatkaa koulunkäyntiä mainitun ajankohdan jälkeenkin. (3.8.1992/707)

Oikeudesta suorittaa erityisessä tutkinnossa peruskoulun oppimäärä tai osa siitä säädetään asetuksella. (25.1.1991/171)

Erityisestä syystä kunta voi yksittäistapauksessa myöntää luvan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin. (3.8.1992/707)

Jos huoltaja haluaa lapsen aloittavan koulunkäynnin säädettyä aikaisemmin, hänen tulee esittää selvitys, milloin se on ilman kohtuutonta vaikeutta mahdollista, lapselle suoritetusta psykologisesta ja tarvittaessa myös lääketieteellisestä tutkimuksesta.

Erityisluokalle voidaan ottaa tai siirtää oppilas, joka vammautumisen tai kehityksessä viivästymisen vuoksi ei suoriudu peruskoulun muulla luokalla tai tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi ei sopeudu peruskoulun muuhun luokkaan. Erityisopetukseen vahvistettujen oppimäärien mukaisesti voidaan opetusta antaa myös muualla kuin erityisluokalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun opetukseen ottamista ja siirtämistä koskevaa päätöstä ei saa tehdä neuvottelematta oppilaan huoltajan kanssa. Milloin se ilman kohtuutonta vaikeutta on mahdollista, on ennen päätöksen tekemistä suoritettava oppilaan psykologinen tutkimus, lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys oppilaasta ja hänen kasvuympäristöstään. Tarvittaessa voidaan tehdä useampia näistä tutkimuksista. (3.8.1992/707)

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa opetuksessa oleva oppilas voidaan, sen jälkeen kun oppilaan huoltajaa on asiasta kuultu, siirtää hänen kehitystään vastaavaan peruskoulun muuhun opetukseen. (3.8.1992/707)

Tässä pykälässä tarkoitettua vastoin huoltajan suostumusta tehtävää päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi. (3.8.1992/707)

Oppilas kuuluu siihen peruskoulupiiriin, jonka alueella hän asuu.

Oppilas kuuluu suomen- tai ruotsinkieliseen piiriin sen mukaan, kumpaa kieltä hän yksinomaan tai paremmin osaa oppivelvollisuusikään tullessaan. Jos oppilas kykenee opiskelemaan sekä suomen että ruotsin kielellä, saa oppilaan huoltaja valita piirin.

Oppilaalla on oikeus käydä peruskoulua sen piirin koulussa, johon hän kuuluu.

Oppilaalla on 1 momentista poiketen kuitenkin oikeus päästä muuhun lähimpään tarkoituksenmukaiseen, hänelle soveltuvaan kouluun, jos:

Lisäksi oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu, on oikeus jatkaa koulunkäyntiään lukuvuoden loppuun sen piirin koulussa, johon hän lukuvuoden alussa kuului, jos oppilaan kuljetus on tarkoituksenmukaisesti järjestettävissä.

Milloin sama alue kuuluu 7 §:n 1 momentin mukaisesti kahteen tai useampaan ala- asteen tai yläasteen piiriin, kunta päättää, minkä piirin kouluun oppilas kuuluu.

Kunta voi pätevästä syystä määrätä, että oppilaan on väliaikaisesti kokonaisin lukuvuosin käytävä koulua kunnan jossakin muussa samankielisessä koulussa kuin siinä, jonka piiriin oppilas kuuluu.

Milloin se on tarkoituksenmukaista, kunta voi järjestää toisen kotimaisen ja vieraan kielen sekä erityisestä syystä muunkin aineen opetuksen muun kuin oppilaan oman piirin koulussa.

Peruskoulun oppilas voidaan erityisestä syystä vapauttaa koulunkäynnistä. Kuukautta pitemmäksi ajaksi voidaan vapautus kuitenkin myöntää vain voittamattoman esteen vuoksi.

Peruskoulun oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti, noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta.

Oppilaan, joka ei ole peruskoulun muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu monijäseninen toimielin erottaa koulusta vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Erottamispäätös on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi. Kunnan on hankittava erotetulle peruskouluopetusta. (3.8.1992/707)

Ruumiillinen kuritus on peruskoulussa kielletty.

Milloin oppivelvollinen opiskelee kotona tai sellaisessa oppilaitoksessa, jossa opiskelua ei ole säädetty tai määrätty peruskoulun käymistä vastaavaksi, on oppivelvollisen edistyminen tutkittava mikäli mahdollista joka lukukauden lopussa. Tutkimuksen suorittaa kunnan määräämä opettaja. (3.8.1992/707)

Kansanopiston sekä kansalais- ja työväenopiston oikeudesta antaa todistuksia peruskoulun oppimäärän tai sen osan suorittamisesta säädetään asetuksella. (12.7.1985/614)

Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat, muut koulutarvikkeet sekä tarpeelliset työaineet annetaan peruskoulussa oppilaalle maksutta.

Peruskoulun oppilaille on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, määrältään riittävä ja maksuton kouluateria.

Milloin peruskoulun oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi tai milloin se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muutoin muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus tai avustettava riittävässä määrin oppilaan kuljettamista tai saattamista.

Jos oppilas otetaan muun kuin oman piirinsä peruskouluun muulla kuin 38 §:ssä säädetyllä perusteella, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että oppilaan huoltaja vastaa oppilaan kuljetuksesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. (3.8.1992/707)

3 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/707 .

Peruskoulun oppilaalle, joka joutuu kuljetuksen tai koulutyön järjestelyn vuoksi odottamaan koululla, on varattava tilaisuus valvonnan alaisena suorittaa kotitehtäviä ja harjoittaa muuta opiskelua koulussa.

Jollei 47 §:n 1 momentissa tarkoitettua kuljetusta voida tarkoituksenmukaisesti järjestää, on kunnan järjestettävä oppilaalle majoitus oppilaskodissa tai muu tarkoituksenmukainen majoitus.

Peruskoulun oppilaskodissa ja muussa kunnan järjestämässä majoituksessa olevan oppilaan täysihoito on oppilaalle maksuton. Oppilaalla on oikeus koulun alkamis- ja päättymispäivänä, viikonloppuina sekä ennen ja jälkeen lukuvuoden aikana olevia lomapäiviä maksuttomaan kuljetukseen majoituspaikan ja kodin välillä tai oikeus saada avustusta matkasta aiheutuviin kustannuksiin. Oppilaskotiin sijoitetut oppilaat ovat velvolliset suorittamaan kohtuullisen määrän heille soveltuvia oppilaskodin tehtäviä. (25.1.1991/171)

Peruskoulun oppilaskotiin voidaan sijoittaa myös lukion ja ammatillisten oppilaitosten oppilaita. Näillä oppilailla on oikeus maksuttomaan asumiseen. (10.6.1988/511)

Koulussa ja koulumatkalla oppilaalle sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton.

Kouluterveydenhuollosta on säädetty erikseen.

Peruskoulussa voi olla rehtorin virka sekä opettajan ja oppilaskodinhoitajan virkoja. Opettajan virkoja ovat lehtorin, luokanopettajan, erityisluokanopettajan ja erityisopettajan virat. (25.1.1991/171)

Viranhaltijalla tarkoitetaan tässä laissa 1 momentissa mainitun viran vakinaista haltijaa ja viran väliaikaista hoitajaa. Viran väliaikaisella hoitajalla tarkoitetaan vastaavasti avoimen viran hoitajaa ja viransijaista.

Peruskoulussa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia. Tuntiopettaja voidaan ottaa määräajaksi tai toistaiseksi. (25.1.1991/171)

Kahdella tai useammalla peruskoululla voi olla yhteisiä virkoja. Opettajan virat voivat olla myös kuntakohtaisia. Peruskouluun voidaan perustaa sellainen opettajan virka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan yhden tai useamman muun sopijakunnan yhdessä tai useammassa peruskoulussa.

Peruskoulun ja muun oppilaitoksen yhteisestä opettajan virasta samoin kuin muun oppilaitoksen viran- tai toimenhaltijan oikeudesta opettaa peruskoulussa säädetään erikseen.

Peruskoulun opettajanvirkaan tai tuntiopettajan tehtävään voidaan, sen mukaan kuin kunnat keskenään sopivat, liittää velvollisuus ohjata opetusta tai valvoa ja ohjata keittolatoimintaa muun tai muiden sopijakuntien yhdessä tai useammassa peruskoulussa.

Peruskoulun viroista ja viranhaltijoista sekä tuntiopettajista on voimassa, mitä kunnan viroista ja viranhaltijoista kunnallislaissa säädetään ja sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä. Tuntiopettajiin sovelletaan kunnan tilapäisiä viranhaltijoita koskevia säännöksiä ja määräyksiä, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä.

Opettajan virkoja tulee olla niin monta kuin opetuksen järjestäminen pysyvästi edellyttää. Tuntiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista perustaa opettajan virkaa. Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opettajan virkojen määristä.

Milloin opettajan virka lakkautetaan, on viran vakinainen haltija siirrettävä samassa kunnassa avoinna olevaan toiseen hänelle soveltuvaan peruskoulun opettajan virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. Jollei kunnassa ole avoinna hänelle soveltuvaa peruskoulun opettajan virkaa, on hänet siirrettävä sellaiseen saman kunnan lukion, lukion iltalinjan tai iltalukion virkaan taikka suostumuksellaan muuhun hänelle soveltuvaan opettajan virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. Jollei opettajaa voida siirtää edellä mainittuun opettajan virkaan, voidaan hänet suostumuksellaan siirtää saman kunnan muuhun virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. (25.1.1991/171)

Jollei opettajaa voida siirtää toiseen virkaan samassa kunnassa, hänet voidaan suostumuksellaan siirtää vastaavaan muun kunnan tai kuntainliiton opettajan virkaan. Erityisestä syystä voidaan opettaja suostumuksellaan siirtää toisen kunnan tai kuntainliiton opettajan virkaan, vaikka omassa kunnassa on hänelle soveltuva virka avoinna. (25.1.1991/171)

Jos opettajaa ei ole voitu siirtää 1 tai 2 momentissa mainittuun virkaan, hänet voidaan suostumuksellaan siirtää valtion oppilaitoksen virkaan tai hänelle soveltuvaan muuhun valtion virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. (25.1.1991/171)

Jos vakinaista opettajaa ei ole voitu siirtää hänelle soveltuvaan opettajanvirkaan, kouluhallitus voi määrätä hänet hänen suostumuksellaan viran väliaikaisena hoitajana hoitamaan peruskoulun virkaa, vaikkei hän täytä virkaan vaadittuja kelpoisuusehtoja. (25.1.1991/171) (16.4.1987/417)

Jos opettajanvirka piirijaon tai kuntajaon muuttamisen tai koulujen yhdistämisen vuoksi muutetaan toisen koulun tai kunnan viraksi, siirretään vakinainen opettaja muutettuun virkaan. (25.1.1991/171) (16.4.1987/417)

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty vakinaisesta opettajasta, on soveltuvin osin voimassa vakinaisesta rehtorista ja oppilaskodinhoitajasta, jonka virka on lakkautettu. Vakinainen rehtori siirretään rehtorin virkaan taikka opettajan virkaan, jolloin hänet samalla mikäli se on mahdollista määrätään suostumuksellaan 18 §:n 2 momentin estämättä koulun johtajaksi. (3.8.1992/707)

Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää noudattaen, mitä 56 §:ssä säädetään siirtämisestä, toiseen avoinna olevaan mainitun pykälän 1–3 momentissa mainittuun virkaan:

Edellytyksenä viranhaltijan siirtämiselle 1 momentin 2 tai 3 kohdassa mainitulla perusteella on 56 §:stä poiketen, että viranhaltija on antanut siirtämiseen suostumuksen.

Jos vakinainen viranhaltija siirretään tämän lain nojalla muuhun virkaan ja viranhaltija joutuu muuttamaan toiseen kuntaan, korvataan hänen muuttokustannuksensa valtion varoista.

Peruskoulun viranhaltijan ja tuntiopettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden.

Virkaan tulee nimittää säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taitavin ja soveliain.

Kun vakinainen viranhaltija 56 tai 56 a §:n nojalla siirretään toiseen virkaan, saadaan virka täyttää haettavaksi julistamatta. (25.1.1991/171)

Ennen kuin vakinaisen viranhaltijan toiseen virkaan siirtämisestä tehdään päätös, hänelle on varattava tilaisuus asetetussa kohtuullisessa määräajassa tulla kuulluksi.

Viranhaltijan siirtää muun kuin oman kunnan opettajan virkaan sekä kuntainliiton ja valtion oppilaitoksen opettajan virkaan opetushallitus. Muun kuin oman kunnan virkaan tai kuntainliiton virkaan siirtämiseen tulee saada asianomaisen kunnan tai kuntainliiton suostumus. Valtion muuhun virkaan siirtää nimittävä viranomainen. (3.8.1992/707)

Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen virkaan omassa kunnassa, tulee viranhaltija tämän suostumuksella ilmoittaa opetushallitukselle muualle siirtämistä varten. Jos opetushallituskaan ei voi siirtää viranhaltijaa toiseen virkaan, tulee sen ilmoittaa viranhaltija valtiokonttorille valtion muuhun kuin opettajan virkaan siirtämistä varten. Valtiokonttorin toimenpiteistä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslain (755/86) 35 §:ssä säädetään. (3.8.1992/707)

Keskusvirasto voi nimittää alaisensa oppilaitoksen virkaan peruskoulun viran vakinaisena haltijana olleen henkilön, joka:

Virka saadaan 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa täyttää sitä haettavaksi julistamatta. Henkilö voidaan nimittää vain sellaiseen virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää.

Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus voi enintään lukuvuodeksi kerrallaan määrätä, että yksi tai useampi sen alaisen oppilaitoksen virka on jätettävä täyttämättä, kunnes on selvitetty, voidaanko 58 b §:ssä tarkoitettu henkilö nimittää johonkin niistä.

Peruskoulun viran vakinaisena haltijana olleelle henkilölle, jonka virka on lakkautettu ja jota ei ole voitu välittömästi siirtää toiseen virkaan, voidaan milloin se uudelleen sijoittamista varten katsotaan asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi, järjestää tarkoituksenmukaista jatko- ja täydennyskoulutusta ja tarvittaessa uudelleenkoulutusta.

Viranhaltijoita ja tuntiopettajia on kohdeltava virkasuhteessa tasapuolisesti. Viranhaltijaa ja tuntiopettajaa ei saa perusteettomasti asettaa toisiin viranhaltijoihin ja tuntiopettajiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan syyn vuoksi.

Viranhakijaa tai tuntiopettajaksi hakevaa ei saa perusteettomasti asettaa eri asemaan toisiin hakijoihin nähden 1 momentissa mainittujen syiden perusteella.

Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten tasa- arvosta annetussa laissa (609/86) .

Viranhaltijan ja tuntiopettajan tulee yhteistyössä oppilaiden, näiden huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan peruskoululle säädetyt tavoitteet ja osallistua koulun kehittämiseen sekä suorittaa peruskoulun opetussuunnitelman ja työsuunnitelman mukaan hänelle kuuluvat tehtävät sekä muut tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.

Aiheettomasti maksettu palkkaus tai muu virkasuhteesta johtuva taloudellinen etuus saadaan periä takaisin siten, että se vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä viranhaltijan tai tuntiopettajan palkasta, jos viranhaltija tai tuntiopettaja on edelleen saman koulun tai saman kunnan palveluksessa.

Kulloinkin suoritettavasta palkkauksesta ei saa 1 momentin nojalla periä enempää kuin palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata.

Takaisinperintää aloitettaessa on sen peruste ja takaisin perittävä määrä ilmoitettava viranhaltijalle tai tuntiopettajalle.

Aiheettomasti maksetun palkkauksen tai muun virkasuhteesta johtuvan etuuden takaisinperintä on aloitettava edellä tässä pykälässä säädetyllä tavalla tai pantava vireille muussa järjestyksessä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkkaus tai muu taloudellinen etuus on maksettu. Jollei näin menetellä, on oikeus takaisinperintään menetetty.

Kunta tai vakinainen viranhaltija voi irtisanoa virkasuhteen päättymään irtisanomisajan kuluttua. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. (3.8.1992/707)

Vakinaista viranhaltijaa ei kuitenkaan saa irtisanoa, ellei irtisanominen perustu siihen, että:

Edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu syy ei ole ainakaan:

Kunta ei myöskään saa irtisanoa viranhaltijaa aikana, joksi hänelle on myönnetty virkavapautta äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan vuoksi, eikä myöskään, saatuaan tietää viranhaltijan olevan raskaana tai käyttävän oikeutta mainittuihin lomiin tai hoitovapaaseen, irtisanoa virkasuhdetta päättymään sanotun virkavapauden alkaessa tai aikana. (3.8.1992/707)

Viranhaltijan irtisanomista koskevaa päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi. (3.8.1992/707)

Kunta tai tuntiopettaja ja viran väliaikainen hoitaja voi irtisanoa virkasuhteen päättymään irtisanomisajan kuluttua.

Tuntiopettaja ja viran väliaikainen hoitaja voidaan irtisanoa, kun siihen on syytä. Tässä pykälässä tarkoitettua päätöstä ei saa antaa viranhaltijan tehtäväksi.

Ennen kuin viranhaltija tai tuntiopettaja irtisanotaan, hänelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa.

Kunta voi ennen irtisanomisajan loppuun kulumista peruuttaa irtisanomisen, jos viranhaltija tai tuntiopettaja antaa siihen suostumuksen. Viranhaltija tai tuntiopettaja ei saa peruuttaa irtisanoutumistaan, ellei kunta anna siihen suostumustaan. (3.8.1992/707)

3 momentti on kumottu L:lla 25.1.1991/171 .

Viranhaltijalle, jonka pitkäaikainen palvelus rehtorina, opettajana tai oppilaskodinhoitajana on päättynyt sen johdosta, että hänet on irtisanottu viran lakkauttamisen vuoksi, ja jonka uudelleen työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn vuoksi vaikeaa, suoritetaan erorahaa. Sama koskee soveltuvin osin tuntiopettajaa, sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Viran vakinaiselle haltijalle, jolle on myönnetty eroraha, voidaan harkinnan mukaan lisäksi suorittaa toistuvaa korvausta. Toistuvan korvauksen määrä vahvistetaan harkinnan mukaan kussakin tapauksessa erikseen sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Toistuvan korvauksen määrä ei kuitenkaan saa ylittää kahta kolmasosaa viranhaltijalle viimeksi suoritetusta palkkauksesta.

Edellä 58 d §:ssä tarkoitettuun koulutukseen osoitetulle henkilölle suoritetaan tämän koulutuksen ajalta toistuvaa korvausta.

Asetuksella säädetään, mikä palvelus otetaan huomioon erorahaa ja toistuvaa korvausta myönnettäessä.

Valtiovarainministeriö voi erityisestä syystä myöntää määräämäkseen ajaksi toistuvan korvauksen muullekin kuin 2 momentissa tarkoitetulle viran vakinaiselle haltijalle ja vaikka toistuvan korvauksen myöntämiseen ei olisi asetuksella säädettyjä edellytyksiä.

Erorahaan ja toistuvaan korvaukseen ja niiden myöntämisen edellytyksiin noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä valtion virkamiesten osalta on voimassa. Erorahan sekä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun toistuvan korvauksen myöntää ja maksaa valtiokonttori valtion varoista.

Viranhaltijalle ja tuntiopettajalle suoritetaan virkasuhteen jatkuessa henkilökohtaista tukea omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta varten noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion virkamiesten osalta on voimassa. Koulutustuen myöntää ja maksaa valtiokonttori valtion varoista. (28.12.1990/1389)

Jos viranhaltija on ryhtynyt toiseen palvelukseen, joka estää asianomaisen viran hoitamisen, on hänen aikaisempi virkasuhteensa todettava päättyneeksi, jollei hänelle ole myönnetty eroa tai virkavapautta tai jollei asiasta ole erikseen toisin säädetty.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan yleinen eroamisikä on 67 vuotta.

Asetuksella voidaan säätää, että joissakin rehtorin ja opettajan viroissa, joiden laatu sitä vaatii, eroamisikä on alle yleisen eroamisiän. Eroamisikää ei kuitenkaan saa määrätä 55 vuotta alemmaksi. (25.1.1991/171)

Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista 31 päivänä heinäkuuta sinä vuonna, jona asianomainen saavuttaa eroamisiän. Hänelle voidaan kuitenkin myöntää oikeus jatkaa samassa virassa tai tehtävässä enintään kolme vuotta sen jälkeen, jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä. (3.8.1992/707)

Sen estämättä, mitä tässä pykälässä on säädetty, voidaan eroamisiän saavuttanut henkilö ottaa viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai tuntiopettajaksi, jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan, joka ei sairauden vuoksi kykene hoitamaan virkaansa, on pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee, on hänet vapautettava virantoimituksesta sairauden ajaksi.

Viranhaltija voidaan määrätä, jos se on tarpeen viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi, hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija voidaan velvoittaa antamaan terveydentilaansa koskevia tietoja. Tässä momentissa tarkoitettua päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.

Viranhaltijalla ja tuntiopettajalla on oikeus valtion varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä. Palkkauksena, josta eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyy, pidetään kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Viranhaltijana tai tuntiopettajana olleen henkilön kuoltua suoritetaan hänen jälkeensä valtion varoista perhe-eläkettä soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olleen henkilön jälkeen.

Kunnan viranomaisen päätökseen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa asiassa haetaan muutosta siten kuin kunnallislaissa säädetään.

Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa asioissa haetaan muutosta 1 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee työsuunnitelman hyväksymistä. Asetuksella voidaan lisäksi säätää, että kunnan viranomaisen päätöksistä joissakin oppilasta koskevissa asioissa ei saa valittaa.

Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän, koulun toimielimen ja toimenhaltijan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. (3.8.1992/707)

Rehtorin, opettajan ja tuntiopettajan kurinpitoa ja virantoimituksesta pidättämistä koskevissa asioissa on muutoksenhausta 1 momentista poiketen voimassa, mitä valtion virkamieslaissa säädetään.

Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa asioissa haetaan muutosta 1 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. (3.8.1992/707)

Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee työsuunnitelman hyväksymistä. Asetuksella voidaan säätää, että koulun ylläpitäjän, toimielimen tai toimenhaltijan päätöksistä joissakin muissakaan asioissa ei saa valittaa. (3.8.1992/707)

Opetushallituksen ja lääninhallituksen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Asetuksella voidaan säätää, että opetushallituksen tai lääninhallituksen päätöksistä joissakin asioissa ei saa valittaa.

Jos peruskoulun yläasteen oppilaan huoltaja saa hakea muutosta tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tehtyyn oppilasta koskevaan viranomaisen päätökseen, on myös oppilaalla oikeus hakea muutosta. (25.1.1991/171)

Valtioneuvosto voi sen mukaan kuin asetuksella säädetään myöntää Suomen kansalaiselle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle luvan perustaa yksityisen koulun, joka kunnan ja koulun ylläpitäjän sopimuksen perusteella korvaa kunnan peruskoulua.

Opetus peruskoulua korvaavassa koulussa annetaan peruskoulun opetussuunnitelman mukaan. Peruskoulua korvaavan koulun kunkin vuosiluokan oppimäärän suorittaminen vastaa peruskoulun vastaavan vuosiluokan oppimäärän suorittamista.

Valtioneuvosto voi perustamisluvan myöntämisen yhteydessä antaa koulun ylläpitäjälle luvan laatia oman, peruskoulun opetussuunnitelmasta poikkeavan, opetussuunnitelman. Luvan myöntämisen edellytyksenä on:

Koulun laatima opetussuunnitelma on alistettava kunnan ja opetushallituksen vahvistettavaksi. (3.8.1992/707)

Omaa opetussuunnitelmaa noudattavan peruskoulua korvaavan koulun vuosiluokan oppimäärän suorittaminen voi yhdeksättä vuosiluokkaa lukuunottamatta poiketa vastaavan peruskoulun vuosiluokan oppimäärän suorittamisesta sen mukaan kuin asetuksella tarvittaessa säädetään.

Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän on asetettava koulun hallintoa varten johtokunta. Mitä 13 §:n 1 momentissa säädetään johtokuntaan valittavista jäsenistä, voidaan soveltaa myös peruskoulua korvaavaan kouluun. Tarkempia säännöksiä annetaan tarvittaessa asetuksella. (3.8.1992/707)

Mitä 1–3, 7, 8, 15, 16, 18–30, 37–42, 44, 45, 47, 48, 50, 85–87, 92, 99 ja 108 §:ssä sekä kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 6 ja 7 §:ssä säädetään, on soveltuvin osin voimassa peruskoulua korvaavasta koulusta ja sen oppilaista. Peruskoulua korvaavan koulun oppilaalle opetus on maksutonta, ja koulun oppilaiden opintososiaaliset edut on kunnan järjestettävä, jolleivät kunta ja koulun ylläpitäjä ole toisin sopineet. (3.8.1992/707)

3 momentti on kumottu L:lla 16.4.1987/417 .

4 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/707 .

Jos peruskoulua korvaavalla koululla ja yksityisellä lukiolla on sama ylläpitäjä, voi ylläpitäjä määrätä, että yksityisen lukion rehtori hoitaa peruskoulua korvaavan koulun johtajan tehtävät tai että peruskoulua korvaavan koulun johtaja hoitaa yksityisen lukion rehtorin tehtävät.

Peruskoulua korvaavassa koulussa voidaan järjestää 4 §:n 2 momentin mukaisesti lisäopetusta ja 4 §:n 3 momentin mukaisesti esiopetusta. Lupa voidaan myöntää vain siinä tapauksessa, että kunta ja koulu ovat sopineet edellä tässä momentissa tarkoitettujen toimintojen kustannusten korvaamisesta koululle.

Peruskoulua korvaavan koulun rehtorin ja opettajan toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä 55 §:ssä, 56 §:n 1–4 momentissa, 56 a, 56 b, 58 a–58 e, 59, 62 a, 62 b, 62 d ja 62 g §:ssä, 69 §:n 1, 3 ja 4 momentissa ja 70 §:ssä säädetään peruskoulun viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Kurinpidosta ja toimen hoidosta pidättämisestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään. Virkamieslautakuntana toimii lääninhallituksen yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.

Kunnalle 62 a ja 62 b §:ssä säädetyt tehtävät hoitaa peruskoulua korvaavassa koulussa johtokunta ja 62 d §:ssä säädetyt tehtävät koulun ohjesäännössä määrätty toimielin tai toimenhaltija. Toimenhaltija voidaan 56 §:n 1 momentin sekä 56 a §:n 1 momentin nojalla siirtää peruskoulun, lukion, lukion iltalinjan, iltalukion tai muun oppilaitoksen virkaan vain, jos saman ylläpitäjän peruskoulua korvaavassa koulussa tai yksityisessä lukiossa, sen iltalinjalla tai iltalukiossa ei ole soveltuvaa tointa, johon toimenhaltija voidaan siirtää.

Peruskoulua korvaavalla koululla tulee olla johtokunnan hyväksymä ohjesääntö. Ohjesäännössä määrätään:

Johtokunta ratkaisee asiat, joita ei voida peruskoulussa antaa viranhaltijan päätettäväksi.

Sen lisäksi, mitä 78, 78 a ja 78 b §:ssä säädetään, voidaan asetuksella säätää peruskoulua korvaavasta koulusta, sen toimenhaltijoista ja tuntiopettajista, oppilaista sekä muustakin koulun toiminnan järjestämisestä.

Peruskoulua korvaavan koulun opetusta ja muuta toimintaa valvoo kunta. Kunta voi johtosäännössä antaa peruskoulua korvaavaa koulua koskevia määräyksiä.

Kunta päättää oppilaiden ottamisesta peruskoulua korvaavaan kouluun, jolleivät kunta ja koulun ylläpitäjä ole toisin sopineet.

Omaa opetussuunnitelmaa noudattavan 77 a §:ssä tarkoitetun peruskoulua korvaavan koulun hallintoa ja opetusta järjestettäessä voidaan, sen mukaan kuin koulun ohjesäännössä ja opetussuunnitelmassa määrätään, 78, 78 a ja 79 §:n estämättä poiketa siitä, mitä 18 §:n 1 ja 2 momentissa, 19–21 §:ssä, 27–30 §:ssä sekä 78 b §:n 2 momentissa säädetään ja niiden nojalla määrätään peruskoulun hallinnosta ja opetuksesta. (3.8.1992/707)

Tässä pykälässä tarkoitetulla koululla ei ole koulupiiriä. Oppilaiden ottamisessa kouluun noudatetaan, mitä oppilaan kotikunnan ja koulun ylläpitäjän kesken sovitaan.

Peruskoulua korvaavan koulun kustannusten suorittamisesta vastaa kunta sen mukaan kuin kunnan ja koulun ylläpitäjän kesken on sovittu.

2 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/707 .

Peruskoulua korvaavan koulun palveluksessa olleelle henkilölle, joka täyttää asetuksella säädetyt ehdot, suoritetaan valtion varoista eläkettä ja hänen jälkeensä perhe-eläkettä, hautausapua ja hautauskustannusten korvausta siten kuin asetuksella säädetään.

Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevan peruskoulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen koulun käyttökustannuksia varten myönnetään, jollei erikseen toisin säädetä, valtionosuutta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92) peruskoulun osalta säädetään. Koulun ylläpitäjästä on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulua ylläpitävästä kunnasta säädetään. (22.12.1993/1455)

Peruskoulua vastaava yksityinen koulu on velvollinen antamaan kunnalle sen pyytämät tiedot koulun toiminnasta ja käsittelemään kunnan sille tekemät koulua koskevat ehdotukset. (3.8.1992/707)

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulun palveluksessa olleelle henkilölle suoritetaan valtion varoista eläkettä ja hänen edunsaajalleen perhe-eläkettä sen mukaan kuin 82 §:ssä ja sen nojalla asetuksella on peruskoulua korvaavan koulun palveluksessa olleesta henkilöstä säädetty. Jos henkilöllä on oikeus myös muuhun kuin valtion varoista suoritettavaan eläkkeeseen tai hänen edunsaajallaan vastaavasti perhe-eläkkeeseen, on valtion varoista suoritettavasta eläkkeestä vähennettävä muu eläke tai perhe-eläke siltä osin kuin ne perustuvat samaan palvelusaikaan.

Edellä 83 §:ssä tarkoitetun koulun oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan koulun ylläpitäjälle maksuosuuden, joka lasketaan siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa peruskoulun oppilaan kotikunnan maksuosuudesta säädetään.

Peruskouluopetusta vastaavaa opetusta antavasta muusta kuin 77 ja 83 §:ssä mainitusta oppilaitoksesta sekä tällaisen oppilaitoksen perustamisesta ja ylläpitämisestä on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Kunnalle myönnetään valtionosuutta peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun perustamishankkeeseen siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.

Kunta saa valtionosuutta peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun käyttökustannuksia varten siten kuin 1 momentissa mainitussa laissa säädetään.

Kahden tai useamman kunnan yhteisen peruskoulun perustamiskustannuksiin kunnat ottavat osaa siinä suhteessa, jossa kuhunkin kuntaan kuuluvia oppilaita on koulussa, jolleivät kunnat ole sopineet muunlaisesta kustannusten jakoperusteesta.

Jos oppilas käy koulua kahden tai useamman kunnan yhteisessä peruskoulussa tai 38 §:n taikka 80 a §:n 2 momentin mukaan muussa kuin sen kunnan koulussa, jossa hänellä on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka asetuksella säädettävänä ajankohtana, on oppilaan kotikunta velvollinen suorittamaan oppilaasta aiheutuvan osuutensa peruskoulun käyttökustannuksista siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään, jolleivät kunnat ole sopineet muunlaisesta kustannusten jakoperusteesta. (3.8.1992/707)

Peruskoulu voi järjestää peruskoulunsa päättäneelle nuorisolle opinto- ja sivistysharrastuksia edistävää, peruskoulun tavoitteiden mukaista toimintaa. (12.7.1993/682)

Peruskoulun tehtävänä on pitää erityistä huolta entisistä erityisopetusta saaneista oppilaistaan ja tukea heidän sijoittumistaan jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan.

Peruskoululla tulee olla tarkoitukseensa soveltuva koulurakennus tai -huoneisto sekä tarpeellinen kalusto, opetusvälineet, kirjasto sekä muut koulun toiminnalle tarpeelliset tilat ja varusteet.

Kahden tai useamman kunnan yhteinen peruskoulu on sen kunnan hallinnossa, jonka alueella koulu sijaitsee.

Milloin kahden tai useamman kunnan yhteinen koulu sijaitsee muussa kuin yhteistoimintaan osallistuvassa kunnassa, määrätään johtosäännössä, minkä kunnan hallinnossa koulu on.

Oppivelvollisuusikäisen lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen täyttää oppivelvollisuutensa.

2 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/707 .

Jos huoltaja ei huolehdi siitä, että oppivelvollinen täyttää oppivelvollisuutensa, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon.

Jos huoltaja tai työnantaja estää oppivelvollista täyttämästä oppivelvollisuuttaan, hänet on tuomittava oppivelvollisuuden täyttämisen estämisestä sakkoon.

Kokeilutoiminnassa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa opetusministeriö määrää.

2 momentti on kumottu L:lla 3.8.1992/707 .

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985. (3.2.1984/132)

Tällä lailla kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, maksetaan 96 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla myönnetyt eläkkeet ja perhe- eläkkeet edelleen, ja mainittujen lakien tarkoittamat palvelussuhteet oikeuttavat eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen mainittujen lakien mukaisesti.

Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle lykkäystä peruskouluopetuksen tai vastaavan opetuksen järjestämisestä määrätylle erityisopetusta tarvitsevalle oppilasryhmälle tai sen vuosiluokalle, jos kunta ei aikaisemmin ole ollut velvollinen huolehtimaan tämän oppilasryhmän opetuksen järjestämisestä.

Oppivelvollisuudesta vapauttamista koskevia aikaisempia säännöksiä voidaan soveltaa niin kauan kuin 1 momentissa tarkoitettu lykkäys on voimassa.

Jos koulussa opetetaan koulujärjestelmän perusteista annetun lain 5 §:n 3 momentin mukaisesti erilaajuisia oppimääriä, on näitä opetettava edelleen lukuvuonna 1985–86 peruskoulun kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla ja lukuvuonna 1986–87 yhdeksännellä vuosiluokalla. Jos oppilas on aloittanut opiskelunsa sellaisen edellä tarkoitetun oppimäärän mukaan, jota vastaavaa oppimäärää ei tämän lain mukaan opeteta, on hänen opetuksensa järjestettävä hänen aloittamansa oppimäärän mukaisena. Kouluhallitus päättää tarvittaessa siitä, mitä oppimääriä pidetään tämän pykälän tarkoittamina vastaavina oppimäärinä.

Opetettaessa 1 momentin mukaisesti erilaajuisia oppimääriä muodostetaan opetusryhmä kyseessä olevilla vuosiluokilla noudattaen koulujärjestelmän perusteista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Valtion ylläpitämistä peruskouluopetusta vastaavaa opetusta antavista kouluista on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulusta on säädetty, jollei lailla tai asetuksella ole toisin säädetty.

Jos 77 tai 83 §:ssä tarkoitetun koulun taikka yksityisen kansakoulun ylläpito- oikeus kouluhallituksen luvalla siirretään koulun sijaintikunnalle tai jos valtion oppilaitos lakkautetaan, kunnanhallitus siirtää mikäli mahdollista koulun palveluksessa olevan henkilön hänen suostumuksellaan lähinnä hänen entistä tointaan tai tehtäväänsä vastaavaan peruskoulun, kunnan lukion tai kunnan iltalukion virkaan tai tehtävään sitä haettavaksi julistamatta.

Jollei kunnanhallitus voi siirtää 1 momentissa tarkoitettua henkilöä, on sen ilmoitettava asiasta kouluhallitukselle. Kouluhallitus voi 1 momentissa säädetyin edellytyksin siirtää hänet toisen kunnan peruskoulun, lukion, tai iltalukion virkaan tai tehtävään.

Kun valtion, kuntainliiton, kunnan tai yksityisen harjaantumiskoulun opettajanvirka tai -toimi lakkautetaan, voi kouluhallitus siirtää viran tai toimen vakinaisen haltijan ja avoimen viran tai toimen hoitajan hänen suostumuksellaan lähinnä hänen entistä virkaansa tai tointaan vastaavaan peruskoulun erityisluokan opettajanvirkaan.

4 momentti on kumottu L:lla 16.4.1987/417 .

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettu siirto voidaan suorittaa, vaikkei asianomainen henkilö täytä uuden viran tai tehtävän kelpoisuusehtoja, jos hänet katsotaan kykeneväksi virkaa tai tehtävää hoitamaan. (16.4.1987/417)

Edellä 101 §:ssä tarkoitettu henkilö saa peruskoulun, kunnan lukion tai kunnan iltalukion palveluksessa henkilökohtaisena lisänä aikaisempien säännösten ja määräysten mukaisen palkkauksen ja peruskoulun, kunnan lukion tai kunnan iltalukion palveluksessa saamansa palkkauksen tai palkan erotuksen. Palkkauksella tarkoitetaan tässä laissa peruspalkkaa ikä-, palvelu-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisineen sekä säännöksiin ja määräyksiin perustuvaa henkilökohtaista lisää.

Peruskoulua korvaavan koulun palveluksessa olleeseen muita kuin opetustehtäviä suorittavaan henkilöön, joka on 101 §:n nojalla siirretty peruskoulun palvelukseen, sovelletaan kunnan peruskouluksi muutetun yksityisoppikoulun eräiden toimihenkilöiden ja palveluskuntaan kuuluvien henkilöiden eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden järjestelyistä annetun lain (13/72) säännöksiä.

Jos valtion lakkautetun oppilaitoksen palveluksessa ollut henkilö siirretään 101 §:n nojalla peruskoulun palvelukseen, sovelletaan häneen soveltuvin osin valtion lakkautetun oppikoulun henkilökunnan aseman järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain (10/72) 3, 4 ja 6 §:n säännöksiä.

Jos yksityisen kansakoulun tai harjaantumiskoulun palveluksessa ollut 101 §:n nojalla siirretty opettaja on ollut oikeutettu kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) mukaiseen eläkkeeseen, luetaan mainitun palvelussuhteen välittömästi siirtoa edeltänyt aika 71 ja 73 §:n mukaiseen valtion varoista suoritettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Valtion varoista suoritettavasta eläkkeestä ja perhe- eläkkeestä vähennetään kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukainen eläke ja perhe-eläke siltä osin kuin se perustuu samaan palvelusaikaan.

Sen estämättä, mitä 71 ja 72 §:ssä on säädetty, aikaisemmin voimassa olleita eläkesäännöksiä sovelletaan henkilöön, joka on tehnyt valtion eläkelain voimaanpanolain (281/66) 4 §:ssä tai yksityisoppikouluasetuksen muuttamisesta 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun asetuksen (617/66) voimaantulosäännöksessä tarkoitetun ilmoituksen.

Sen estämättä, mitä 73 §:ssä on säädetty, aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä sovelletaan valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain (775/68) 4 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

Tämän lain tultua voimaan peruskoulun tuntiopettajan ja työnohjaajan viran haltijat ovat peruskoulun tuntiopettajia, apukoulun, tarkkailuluokan ja muiden erityiskoulujen ja -luokkien opettajat ovat erityisluokanopettajia, alakansakoulunopettajat ja erikoistuneet luokanopettajat luokanopettajia, ala- asteen käsityönopettajat aineenopettajia sekä asuntolanhoitajat oppilaskodinhoitajia.

Tämän lain voimaan tullessa toimiva kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista annetussa asetuksessa tarkoitettu yksityisen oppikoulun peruskoulua korvaava kouluaste muuttuu 77 §:ssä tarkoitetuksi peruskoulua korvaavaksi kouluksi.

Jos kunta on koulujärjestelmän perusteista annetun lain 18 §:n nojalla saanut käyttöoikeuden valtion oppikoulun kiinteään omaisuuteen, voi valtioneuvosto luovuttaa koulun ylläpitäjälle tämän hakemuksesta mainitun omaisuuden omistusoikeuden kohtuullisesta korvauksesta tai korvauksetta.

Valtioneuvoston koulujärjestelmän perusteista annetun lain nojalla antamat määräykset kuntien yhteistoiminnasta peruskouluopetuksen järjestämiseksi ovat voimassa siihen saakka, kunnes niistä tämän lain nojalla toisin määrätään.

Kunnan koulujärjestelmän perusteista annetun lain nojalla laatima opetussuunnitelma on voimassa siihen saakka, kunnes 30 §:n perusteella laadittu opetussuunnitelma on vahvistettu.