Laki merimieseläkelain muuttamisesta (236 / 1983, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1§
Työntekijällä, joka tekee merimieslaissa (423/78) tarkoitettua työtä ulkomaanliikenteeseen käytettävässä suomalaisessa kauppaaluksessa, merellä ansiotarkoituksessa toimivassa pelastus- tai kalastusaluksessa taikka muunlaisessa jäänmurtaja-aluksessa kuin satamajäänmurtajassa taikka työnantajan määräyksestä merenkulun piiriin kuuluvaa työtä väliaikaisesti muualla, on oikeus vanhuus-, työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeeseen sekä hänen omaisillaan perhe-eläkkeeseen ja leskellä tai kuolinpesällä hautausavustukseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Työntekijää kutsutaan jäljempänä tässä laissa vakuutetuksi.
17§
Vapaakirjan perusteella kuukaudelta suoritettava vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke on 11 §:n, 12 §:n 2 momentin ensimmäisen lauseen ja 13 §:n mukaisten maksukuukausien kuudesosan osoittama prosenttimäärä vakuutetun 16 §:n 1 momentissa säädetystä ja 18 §:n mukaisesti korotetusta palkasta. Jos työkyky on alentunut vähintään kahdella viidenneksellä ja enintään kolmella viidenneksellä, työkyvyttömyyseläke on puolet edellä tarkoitetusta määrästä.
27§
Tämän lain mukaisen eläkkeen yhteensovituksessa eläkkeensaajan saaman muun eläkkeen tai eläkkeenluonteisen suorituksen kanssa noudatetaan vastaavasti, mitä työntekijäin eläkelain 8 ja 8 a §:ssä on säädetty.
27a§
Eläkekassalla on 27 §:n säännösten estämättä oikeus, jos siinä mainitun korvauksen saaminen on viivästynyt eläkkeensaajasta riippumattomasta syystä, suorittaa eläke täysimääräisenä sekä saada liikaa suorittamansa määrä takaisin korvausvelvolliselta, ei kuitenkaan siltä, joka jo oli täyttänyt korvausvelvollisuutensa vilpittömässä mielessä. Kassalle täten tulevaa korvausta ei saa määrätä suuremmaksi kuin eläkkeensaaja eläkettä vastaavana korvauksena olisi ollut oikeutettu saamaan tai jo on saanut.