Kirkkokunta on jaettu kolmeen tai useampaan hiippakuntaan, joilla on kullakin piispansa. Yksi piispoista on arkkipiispa.

Kirkollishallituksen jäseniä ovat kirkkokunnan virassa olevat hiippakuntien piispat, kolme kirkolliskokouksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joista yhden tulee olla pappi ja kahden maallikkoja, sekä lainoppinut asessori, joka toimii kirkollishallituksessa esittelijänä ja sihteerinä. Pappis- tai maallikkojäsenen ollessa estynyt toimii kirkollishallituksen jäsenenä vastaava varajäsen.

Kirkolliskokouksen jäseninä ovat kirkkokunnan virassa olevat hiippakuntien piispat itseoikeutettuina pappisjäseninä ja kirkollishallituksen lainoppinut asessori itseoikeutettuna maallikkojäsenenä sekä papiston valitsemat papiston edustajat pappisjäseninä ja maallikkojen valitsemat edustajat maallikkojäseninä. Kirkolliskokouksessa tulee olla yhtä monta pappis- ja maallikkojäsentä.

Kirkollista oikeudenkäyttöä hoitaa alioikeutena pappisvarajäsenillä täydennetty kirkollishallitus, jossa piispat eivät kuitenkaan osallistu asioiden käsittelyyn.

Ylimpänä oikeusasteena hoitaa kirkollista oikeudenkäyttöä kirkollinen ylioikeus, jonka muodostavat hiippakuntien piispat sekä kirkolliskokouksen valitsemat kaksi pappia ja kolme kirkkokuntaan kuuluvaa maallikkoa.