Rintamasotilaseläkelaki (119 / 1977, muutoksineen)

Rintamasotilaalla ja rintamapalvelukseen osallistuneella henkilöllä on oikeus rintamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. (17.8.2001/727)

Rintamasotilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilastunnus, ja rintamapalvelukseen osallistuneella henkilöllä sellaista henkilöä, jolle on annettu rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus siten kuin niistä on erikseen säädetty. (4.12.1987/938)

Rintamalisä myönnetään Suomen kansalaiselle. Rintamalisään on oikeus myös Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella. Ylimääräinen rintamalisä myönnetään Suomessa asuvalle Suomen tai ulkomaan kansalaiselle. Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain (16/2019) 5, 6 tai 10 §:n mukaisesti asuu Suomessa. (11.1.2019/19)

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. (8.7.2022/579)

Tämän lain mukaisen rintamalisän hakija on velvollinen esittämään Kansaneläkelaitokselle sotilaspassiin merkityn todistuksen tai sotilaspiirin esikunnan antaman muun kirjallisen todistuksen siitä, että hänelle on annettu rintamasotilastunnus, taikka selvityksen siitä, että hän on saanut rintamapalvelustunnuksen, rintamatunnuksen tai 9 §:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen. Selvitys voidaan esittää myös oikeaksi todistetulla jäljennöksellä.

Henkilölle, jolle on annettu rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus, maksetaan rintamalisää 1 635,24 euroa vuodessa. Ulkomailla asuvalle Suomen kansalaiselle, joka ei saa kansaneläkettä, rintamalisä maksetaan ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) perusteella. (12.1.2024/12)

Samoin edellytyksin kuin 1 momentissa säädetään, rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä myönnetään sellaiselle henkilölle, joka Suomen kansalaisena on osallistunut vuoden 1918 sotaan ja saanut siitä veteraanitunnuksen siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Henkilölle, jolla on eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 2 §:ssä tarkoitettu todistus lain 1 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun miinanraivaustehtävään osallistumisesta, maksetaan rintamalisää. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta 9 a §:ssä säädettyyn ylimääräiseen rintamalisään. (5.11.1999/1022)

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Ylimääräinen rintamalisä on täysimääräisenä 45 prosenttia ja kuitenkin vähintään 25 prosenttia siitä maksettavasta kansaneläkkeen osasta, joka ylittää 873,81 euroa vuodessa. Jos henkilöllä on kansaneläkelain (568/2007) 22 §:ssä ja kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007) 8 §:ssä tarkoitettua tuloa, lukuun ottamatta kansaneläkelain 23 §:n 6 kohdassa tarkoitettua työeläkkeen korotusta ja kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain 10 §:n 1 ja 4 momentissa tarkoitettua etuutta tai korotusta, edellä mainittu 45 prosentin määrä alenee prosenttiyksikön kutakin tulon 58,36 euron vuotuista määrää kohden kansaneläkelain 20 §:n mukaiseen tulorajaan saakka ja sen jälkeen prosenttiyksikön kutakin tulon 144,38 euron vuotuista määrää kohden. Ylimääräistä rintamalisää määrättäessä tulo otetaan huomioon samalla tavalla kuin henkilön kansaneläkettä määrättäessä. (29.3.2019/421)

Jos kansaneläke on kansaneläkelain 10 §:n mukaan lykätty tai varhennettu, korotetaan edellä mainittua 873,81 euron määrää lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla. (29.3.2019/421)

Ulkomailta maksettavaa eläkettä tai siihen rinnastettavaa jatkuvaa etuutta saavan ylimääräinen rintamalisä määräytyy sen suuruisen kansaneläkkeen sanottujen rahamäärien ylittävästä osasta, joka maksettaisiin, jos mainitut tulot otettaisiin huomioon kansaneläkettä määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä maksetaan kuitenkin aina vähintään 5,19 euron suuruisena. (29.3.2019/421)

Jos kansaneläke on kansaneläkelain 21 §:n mukaisesti suhteutettu aikaan, jonka vakuutettu on asunut Suomessa, ylimääräinen rintamalisä lasketaan suhteuttamattomasta kansaneläkkeestä. (7.12.2007/1155)

Jos ylimääräisen rintamalisän saajalle maksettavaa kansaneläkettä on tarkistettava tai kansaneläke on lakkautettava taikka jos hänelle myönnetään ulkomailta eläke tai siihen rinnastettava jatkuva etuus tai tällaisen eläkkeen tai etuuden määrässä tapahtuu muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos, ylimääräisen rintamalisän määrä on vastaavasti tarkistettava tai se on lakkautettava.

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mitä kansaneläkelaissa on säädetty.

Tämän lain mukaan myönnettävistä eläkkeistä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista. Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle kuukausittain valtion osuuden ennakkoa maksettaviksi lähetettyjen eläkkeiden määrästä. Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutuvat toimintakulut luetaan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluiksi.

Valtion osuuksien, niiden ennakoiden ja lopullisten valtion osuuksien vahvistamisesta ja maksamisesta sekä niitä varten tarvittavista tiedoista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Rintamasotilaseläke, rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä eivät ole veronalaista tuloa.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan lisäksi, mitä kansaneläkelain 54 §:n 1 ja 2 momentissa, 55 §:ssä, 56 §:n 2 ja 4 momentissa, 62–65, 67, 71–74, 75 a, 76–84, 86, 88, 91, 96, 106, 107, 110 ja 111 §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän maksamisajankohdasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Tässä laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus lasketaan.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa rintamalisän saajien nimet ja henkilötunnukset sille hyvinvointialueelle, jonka alueella rintamalisän saajan kotikunta sijaitsee, sen selvittämiseksi, onko rintamalisän saajilla mahdollisuus saada rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) mukaista kuntoutusta.

Kansaneläkelaitoksen on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta hyvinvointialueelle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei saa käyttää Kansaneläkelaitoksen luovuttamia tietoja muuhun kuin 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen eikä hyvinvointialue saa luovuttaa niitä edelleen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1977 ja sillä kumotaan rintamasotilaseläkkeestä 23 päivänä huhtikuuta 1971 annettu laki (294/1971) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.