Laki rikoslain muuttamisesta (466 / 1976, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2 luku Rangaistuksista.
2§
Vankeutta tuomitaan joko elinkausi tai määräaika, vähintään neljätoista päivää ja enintään kaksitoista vuotta tai, rangaistuksia 7 luvun mukaan yhdistettäessä, viisitoista vuotta.
6 luku Rangaistuksen mittaamisesta.
1§
Rangaistusta mitattaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat rangaistusta koventavat ja lieventävät perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen.
Rangaistuksen koventamis- ja lieventämisperusteita ovat muiden lain mukaan rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavien seikkojen ohella tämän luvun 2 ja 3 §:ssä mainitut perusteet.
2§
Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:
1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;
2) rikoksen tekeminen vakavia rikoksia varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;
3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan; sekä
4) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
3§
Rangaistuksen lieventämisperusteita ovat:
1) rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen vaikutin;
2) rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus tai muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia; sekä
3) tekijän oma-aloitteinen pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka edistää rikoksensa selvittämistä.
4§
Jos tekijälle on rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuu muu seuraus, joka yhdessä tässä luvussa mainittuja perusteita soveltaen määrättävän rangaistuksen kanssa johtaisi rikoksen laatuun nähden kohtuuttomaan tulokseen, tällainen seikka on rangaistusta mitattaessa otettava kohtuuden mukaan huomioon.