Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta. (622 / 1974, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 24 § sekä
17 luku Todistelusta.
Todistelu yleensä.
8 §.
Asianosaisten on haettava asiassa tarpeelliset todisteet. Tuomioistuin saa myös, milloin tarpeelliseksi harkitaan, omasta aloitteestaan päättää hankittavaksi todisteita. Se ei kuitenkaan saa omasta aloitteestaan määrätä uutta todistajaa kuulusteltavaksi tai asiakirjaa esitettäväksi, jos asiassa sovinto on sallittu tai jos ainoastaan as ianomistaja vaatii rangaistusta asianomistajarikoksesta, mistä ei ole säädetty muuta tai kovempaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään neljä vuotta vankeutta.
Todistajat.
23 §
Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa olevien säännösten estämättä voidaan muu niissä tarkoitettu henkilö paitsi syytetyn oikeudenkäyntiavustaja velvoittaa todistamaan asiassa, jossa virallinen syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, mistä saattaa seurata vankeutta kuusi vuotta tai ankarampi rangaistus, taikka sanotunlaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta siihen.
24 §
Milloin 2 tai 3 momentissa tarkoitettu asia koskee rikosta, mistä saattaa seurata vankeutta kuusi vuotta tai ankarampi rangaistus, taikka sanotunlaisen rikoksen yritystä tai osallisuutta siihen, taikka tietoa, joka on annettu vastoin sellaista salassapitovelvollisuutta, jonka rikkomisesta on erikseen säädetty rangaistus, voidaan sanotussa momentissa mainittu henkilö kuitenkin velvoittaa vastaamaan siinä tarkoitettuun kysymykseen.
Asiantuntijat.
53 §
Yksityisten asianosaisten välisessä riita-asiassa on korvaus asianosaisten suoritettava yhteisvastuullisesti tai, jos asiantuntija on määrätty ainoastaan toisen pyynnöstä, tämän asianosaisen yksinään. Sama on laki asianomistajaan ja syytettyyn nähden, milloin asianomistaja vaatil rangaistusta tai ajaa yksityisoikeudellista kannetta sellaista asianomistajarikosta koskevassa jutussa, josta ei ole säädetty muuta tai kovempaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään neljä vuotta vankeutta. Muissa tapauksissa korvaus maksetaan valtion varoista.
30 luku. Muutoksen hakemisesta hovioikeuden tuomioon tai päätökseen.
5 §.
Jutussa, jossa rangaistusvaatimus on ollut hovioikeuden käsiteltävänä, ei muutoksenhakulupaa 3 §:n 1 kohdan nojalla saa myöntää viralliselle syyttäjälle tai asianomistajalle, ellei vaatimus tarkoita rikosta, josta saattaa säännöllisen rangaistusasteikon mukaan seurata vankeutta enemmän kuin kolme vuotta, viraltapano tai virantoimituksesta erottaminen, eikä syytetylle, ellei häntä ole siinä tuomittu jostakin rikoksesta vankeusrangaistukseen yhdeksää kuukautta pitemmäksi ajaksi, viralta pantavaksi tai virantoimituksesta erotettavaksi taikka ellei hovioikeuden päätöksessä ole määrätty, että hän on menettävä oikeuden ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen.
31 luku. Ylimääräisestä muutoksenhausta.
Lainvoiman saaneentu tuomion purkaminen.
9 §.
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn vahingoksi purkaa:
2) jos kysymyksen ollessa rikoksesta, josta säännöllisen rangaistusasteikon mukaan voi seurata ankarampi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta tai josta voi seurata viraltapano, vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn tuomitsemiseen rikoksesta tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava olennaisesti ankarampia rangaistussäännöksiä.