Laki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta (1086 / 1974, muutoksineen)

Haja-asutusalueiden ja maaseudun kyläkeskusten vähittäiskaupan palvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi sekä niiden palvelutason kehittämiseksi voidaan myöntää rahoitustukea siten kuin tässä laissa säädetään. (29.12.1988/1356)

Rahoitustukea myönnetään korkotukena, investointiavustuksena, toimintatukena ja tavarankuljetustukena.

Tämän lain mukaista luottoa, johon korkotukea sovelletaan, nimitetään kaupan korkotukiluotoksi.

Valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetaan vuosittain hyväksyttävien kaupan korkotukiluottojen ja investointiavustusten enimmäismäärä.

Korkotukea tai investointiavustusta voidaan myöntää:

Toimintatukea voidaan myöntää elinkeinonharjoittajalle päivittäistavaramyymälän ja myymäläauton toiminnan ylläpitämistä varten kaupan palvelujen saavutettavuuden huomattavan alenemisen ehkäisemiseksi. (3.12.1982/883)

Tavarankuljetustukea voidaan myöntää elinkeinonharjoittajalle kaupan palvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi niille myymälän toimialueen asukkaille, joilla muuten olisi vaikeuksia saavuttaa palveluja.

Rahoitustuen myöntämisen edellytyksenä on,

Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä niistä edellytyksistä ja ehdoista, joilla rahoitustukea myönnetään.

Korkotukea voidaan myöntää luotolle, joka on enintään 70 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetun käyttöomaisuusinvestoinnin hyväksyttävän kustannusarvion kokonaismäärästä.

Kaupan korkotukiluotoiksi voidaan hyväksyä ne kotimaiset luotot, joita luottolaitokset myöntävät tämän lain mukaisiin tarkoituksiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyy lainan kaupan korkotukiluotoksi sekä päättää, kuinka monelta vuodelta korkotukea maksetaan.

Korkotukipäätöksessä tarkoitettu 3 §:n mukainen työ on aloitettava, tai käyttöomaisuus hankittava, vuoden kuluessa siitä, kun korkotukiluoton saaja on saanut tiedon päätöksestä. (16.2.1979/184)

Erityisistä syistä kauppa- ja teollisuusministeriö voi pidentää 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa.

Luottolaitoksen kaupan korkotukiluotosta perimä korko voi olla enintään sen koron suuruinen, mitä luottolaitokset yleisesti soveltavat samanlaisiin tarkoituksiin myönnettäviin luottoihin.

Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää hankittuaan asiasta Suomen Pankin lausunnon, minkä suuruista korkoa valtio maksaa korkotukilainasta. (29.12.1988/1356)

Korkotukena suoritetaan, sen mukaan kuin kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyessään lainan kaupan korkotukiluotoksi päättää, enintään 7 §:ssä tarkoitettu korko 3 §:ssä tarkoitetun käyttöomaisuusinvestoinnin jälkeiseltä enintään viideltä lainavuodelta.

Korkotuki maksetaan luoton myöntäjälle.

Kaupan korkotukiluotoista maksetaan luoton aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi luottolaitoksille valtion varoista korkohyvityksenä kauppa- ja teollisuusministeriön päättämämäärä, kuitenkin enintään 0,4 prosenttia luoton määrästä vuodessa siltä ajalta, jolta korkotukea maksetaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää päivittäistavaramyymälää koskeviin hankkeisiin investointiavustusta enintään 30 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetun käyttöomaisuusinvestoinnin hyväksyttävän kustannusarvion kokonaismäärästä. Kuitenkin erityisistä syistä investointiavustus voi olla enintään 50 prosenttia, jollei samaan hankkeeseen myönnetä korkotukea. (29.12.1988/1356)

Myymäläauton tai -veneen hankintaan sekä näiden peruskorjausta tai myyntitilan uusimista varten myönnettävä investointiavustus voi olla enintään 20 prosenttia hyväksyttävän kustannusarvion kokonaismäärästä. Erityisistä syistä investointiavustus voi kuitenkin olla enintään 30 prosenttia. (18.12.1981/935)

Investointiavustusta voidaan maksaa sen jälkeen, kun on hyväksyttävästi selvitetty, että avustuspäätöksessä tarkoitettua hanketta ollaan toteuttamassa.

Toimintatukea voidaan myöntää valtion varoista tulo- ja menoarvion rajoissa. Toimintatuen myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö.

Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä toimintatuen määrästä sekä niistä edellytyksistä ja ehdoista, joilla toimintatukea myönnetään.

Tavarankuljetustukea voidaan myöntää valtion varoista tulo- ja menoarvion rajoissa. Tuen myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö.

Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä niistä edellytyksistä ja ehdoista, joilla tavarankuljetustukea myönnetään.

Kauppa- ja teollisuusministeriö valvoo kaupan korkotukiluottoja ja rahoitustukea. (18.12.1981/935)

Kaupan investointiavustus ja kaupan korkotukiluotto eivät yhteensä saa ylittää 90 prosenttia hankkeen 3 §:ssä tarkoitetun käyttöomaisuusinvestoinnin hyväksyttävän kustannusarvion kokonaismäärästä. (16.2.1979/184)

Luoton myöntäjä valvoo, että kaupan korkotukiluotot käytetään luotonantopäätöksissä edellytettyihin tarkoituksiin sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. (16.2.1979/184)

Rahoitustuen saaja on velvollinen antamaan kauppa- ja teollisuusministeriölle ja sen määräämälle henkilölle sekä luottolaitokselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Luottolaitos ja rahoitustuen saaja ovat velvolliset antamaan ministeriölle tietoja, joita tarvitaan luottoehtojen noudattamisen valvontaa varten, kaupan korkotukiluotolla tai investointiavustuksella suoritettujen investointien vaikutusten toteamiseksi sekä toimintatuen ja tavarankuljetustuen valvontaa varten. Näiden seikkojen selvittämiseksi ministeriö voi suorittaa rahoitustuen saajan toiminnan ja tilinpidon tarkastuksia. (29.12.1988/1356)

Milloin kaupan korkotukiluotolla tai investointiavustuksella hankittu käyttöomaisuus kokonaan tai osaksi luovutetaan taikka milloin yritys tai sen olennainen osa luovutetaan toiselle, voi kauppa- ja teollisuusministeriö hakemuksesta hyväksyä kaupan korkotukiluoton tai investointiavustuksen siirtämisen kokonaan tai osaksi luovutuksen saajalle.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi määrätä rahoitustuen lakkaavaksi,

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa velvoittaa rahoitustuen saajan suorittamaan valtiolle takaisin saamansa rahoitustuen kokonaan tai osaksi vuotuisine korkoineen, joka on enintään Suomen Pankin rahalaitosten keskuspankkiluotosta velottaman koron suuruinen.

Rangaistus vähittäiskaupan rahoitustukeen kohdistuvasta avustuspetoksesta ja rahoitustuen väärinkäytöstä on säädetty rikoslain 29 luvun 5–8 §:ssä.

Rangaistusta tuomittaessa on myönnetty rahoitustuki samalla määrättävä maksettavaksi takaisin valtiolle tuen suorittamisesta laskettavine vuotuisine korkoineen, joka on seitsemän prosenttiyksikköä Suomen Pankin rahalaitosten keskuspankkiluotosta peruskorkona velottamaa korkoa korkeampi.

Tämän lain nojalla annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla paitsi, milloin asia koskee 15 §:n soveltamista.

Valituksesta huolimatta voidaan 15 §:ssä tarkoitettu päätös panna heti täytäntöön.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1975.

Tätä lakia sovelletaan vuosien 1975–1979 aikana kauppa- ja teollisuusministeriölle tulleiden hakemusten nojalla kaupan korkotukiluotoiksi hyväksyttäviin luottoihin ja kaupan investointiavustuksiin, jotka käytetään vuosina 1975–1980 aloitettavien investointien rahoittamiseen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen laissa edellytetyn haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustukijärjestelmän luomiseksi.