Laki museovirastosta (31 / 1972, muutoksineen)

Maan muinaismuistohallintoa, siihen liittyvää tutkimusta sekä museotoimen yleistä johtoa ja valvontaa varten on opetusministeriön alainen museovirasto.

Museovirasto voi periä tuottamistaan suoritteista maksuja, joiden suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annetussa opetusministeriön asetuksessa säädetään.

Poiketen siitä, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään, maksuja pääsystä museoviraston alaisiin museoihin, näyttelyihin ja muihin yleisölle tarkoitettuihin tilaisuuksiin ja esittelyihin voidaan alentaa tai jättää maksu kokonaan perimättä silloin, kun se on opetuksen, tieteen tai muuten yleisen edun kannalta tarkoituksenmukaista.

Poiketen siitä, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään, liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja niissä sijaitsevien tilojen vuokria voidaan kulttuuripoliittisista syistä alentaa siten, että tiloista peritään kulloinkin käyvän hintatason mukainen vuokra tai, kun sitä on pidettävä valtion edun mukaisena, vuokra saa olla käypää alempi tai sen perimisestä voidaan luopua.

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1972.

Mitä muualla on säädetty tai määrätty muinaistieteellisestä toimikunnasta, koskee sanotusta ajankohdasta lukien museovirastoa.

Tämän lain tullessa voimaan siirretään muinaistieteellisen toimikunnan kukin viran tai toimen haltija säädettyä järjestystä noudattaen hänelle soveltuvaan virkaan tai toimeen museovirastossa tai, mikäli häntä ei sanotuin tavoin siirretä edellä tarkoitettuun tai muuhunkaan hänelle soveltuvaan virkaan tai toimeen, asetetaan lakkautuspalkalle.

Jo ennen tämän lain voimaantuloa voidaan kuitenkin ryhtyä edellä 3 momentissa tarkoitettuihin ja muihinkin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen museoviraston toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.