Valtion eläkeasetus (611 / 1966, muutoksineen)

Ajanjakson pituutta laskettaessa katsotaan kalenterikuukauteen sisältyvän 30 päivää. Kalenterikuukausien pituudet tasoitetaan siten, että kuukauden viimeistä päivää ja karkausvuotena myös helmikuun viimeistä edellistä päivää pidetään 30 päivänä.

Ajanjakson pituus kuukausina lasketaan siten, että siihen 1 momentin mukaan sisältyvien päivien lukumäärä jaetaan 30:llä. Eläkeaikaa laskettaessa jätetään tällöin osamäärään ehkä sisältyvä vajaa kuukausi huomioon ottamatta.

Laskettaessa valtion eläkelain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettua keskimäärää kuukautta kohti jaetaan saman lain 16 §:n mukaisesti tarkistettujen ja saman lain 7 a §:ssä tarkoitetulla tavalla edunsaajan eläkemaksun määrällä vähennettyjen työansioiden yhteismäärä kysymyksessä olevaan ajanjaksoon sisältyvien eläkeajaksi luettavien päivien lukumäärällä, ja osamäärä kerrotaan 30:llä.

Valtion eläkelain 7 §:n 4 momentin nojalla luetaan eläkettä myönnettäessä

Myös edunsaajalle kuuluneet ikä, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisät lasketaan eläkettä varten 1 momentin mukaisesti.

Jos työntekijälle oli viimeksi ennen eläketapahtumaa järjestetty samanaikaisesti sekä valtion eläkelain että valtion eläkelain 3 a §:ssä tarkoitetun muun eläkelain mukainen eläketurva, valtion eläkelain 3 a §:ssä tarkoitettu viimeinen eläkelaitos on se eläkelaitos, joka on järjestänyt eläketurvan ensiksi alkaneesta työ- tai virkasuhteesta taikka yrittäjätoiminnasta.

Jos 1 momentissa tarkoitetut työ- tai virkasuhteet taikka yrittäjätoiminta ovat alkaneet samanaikaisesti, viimeinen eläkelaitos on kunnallinen eläkelaitos. Jos työntekijällä ei tällöin ole kunnallisen eläkelain mukaista palvelua, viimeinen eläkelaitos on valtiokonttori.

Jos työntekijä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa hakee vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä samasta ajankohdasta, on valtion eläkelain 3 a §:ssä tarkoitettu viimeinen eläkelaitos se eläkelaitos, jonka vakuuttaman työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella työntekijä hakee vanhuuseläkettä varhentamattomana.

Osa-aikaeläkettä haettaessa viimeinen eläkelaitos on se eläkelaitos, joka on järjestänyt eläketurvan siitä työ- tai virkasuhteesta taikka yrittäjätoiminnasta, jonka perusteella osa-aikaeläke määrätään.

Jos osa-aikaeläkettä on maksettu samanaikaisesti sekä valtion eläkelain että valtion eläkelain 3 a §:n 1 momentissa tarkoitetun muun eläkelain mukaan, uutta eläkettä myönnettäessä viimeinen eläkelaitos on se osa-aikaeläkettä maksanut eläkelaitos, josta myönnettävä uusi eläke alkaa aikaisemmin. Jos uusi eläke alkaa samanaikaisesti, viimeinen eläkelaitos on kunnallinen eläkelaitos. Jos edellisessä virkkeessä tarkoitetussa tapauksessa osa-aikaeläkettä ei ole ollut maksussa kunnallisen eläkelain mukaan, viimeinen eläkelaitos on valtiokonttori.

Valtion perhe-eläkelain (774/1968) mukaista perhe-eläkettä haettaessa viimeinen eläkelaitos määräytyy edunjättäjän työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella soveltuvin osin valtion eläkelain 3 a §:n ja tämän asetuksen 5 §:n mukaan.

Jos jokin julkisten alojen eläkelaitos tai yksityisten alojen eläkelaitos maksoi edunjättäjälle ennen hänen kuolemaansa vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai osa-aikaeläkettä taikka sukupolvenvaihdoseläkettä, luopumiskorvausta tai luopumistukea valtion eläkelain 3 a §:n mukaan, tämä eläkelaitos käsittelee ja ratkaisee myös hänen jälkeensä myönnettävää perhe-eläkettä koskevan hakemuksen ja hoitaa muut viimeiselle eläkelaitokselle kuuluvat eläkelaitoksen tehtävät.

Jos eläkehakemus on tehty muulle kuin valtion eläkelain 3 a §:n tai tämän asetuksen 5–7 §:n mukaan toimivaltaiselle eläkelaitokselle, on hakemus siirrettävä toimivaltaiselle eläkelaitokselle. Samoin on meneteltävä, jos eläkehakemus on toimitettu sellaiseen eläkelaitokseen, jossa vakuutettu työ- tai virkasuhde taikka yrittäjätoiminta ei oikeuta eläkkeeseen.

Eläkkeen saajan kuollessa tai oikeuden eläkkeen saamiseen muutuin lakatessa eläke maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka kuluessa oikeus eläkkeen saamiseen on lakannut.

Eläkkeen maksamisen keskeytys tai maksettavan määrän alentaminen toteutetaan sen kalenterikuukauden alusta, joka lähinnä seuraa sitä kuukautta, jonka aikana keskeyttämisen tai alentamisen syy on ilmaantunut.

Eläkkeen saajan oloissa tapahtuneesta sellaisesta muutoksesta, joka voi vaikuttaa eläkkeen maksamiseen, hänen tai hänen edustajansa on viipymättä ilmoitettava valtiokonttorille. Niin ikään on vaadittaessa esitettävä valtiokonttorille selvitys siitä että edellytykset eläkkeen saamiselle edelleen ovat olemassa. Valtiokonttori saa keskeyttää eläkkeen maksamisen siksi, kunnes selvitys on saatu.

Rekisteriviranomainen on velvollinen maksutta antamaan valtiokonttorille, tämän antamien ohjeiden mukaan, eläkkeen saajasta ne tiedot, jotka tarvitaan hänelle tulevien maksujen asianmukaista suorittamista varten

Tarvittavat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa valtiovarainministeriö.