Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta (366 / 1963, muutoksineen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § (20.11.2009/935)
Tässä laissa säädetään työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta.
Sairausvakuutuslaissa (1224/2004) säädetty työnantajan sairausvakuutusmaksu suoritetaan työnantajan sosiaaliturvamaksuna.
Työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuprosentti on sama kuin työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentti.
1 a § (22.12.2005/1114)
1 a § on kumottu L:lla 22.12.2005/1114 .
Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa:
1) ennakkoperintälain (1118/1996) 14 §:ssä tarkoitettua työnantajaa;
2) Pohjoismaiden investointipankkia, Pohjoismaiden projektivientirahastoa, Pohjoismaiden kehitysrahastoa ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiötä; (11.4.2014/311)
3) rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa laissa (627/1978) ja ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetussa laissa (1551/1995) tarkoitettua lähdeveron perimiseen velvollista; sekä
4) suomalaista työnantajaa, joka lähettää työntekijän ulkomaille samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvan ulkomaisen emo-, tytär- tai sisaryrityksen palvelukseen taikka sellaisen ulkomaisen yrityksen palvelukseen, jossa suomalaisella työnantajalla on määräämisvalta.
Mitä tässä laissa säädetään työnantajasta, sovelletaan myös vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitettuun sairauskassaan sen maksaessa täydennyspäivärahaa.
2 a § (22.12.2005/1114)
2 a § on kumottu L:lla 22.12.2005/1114 .
Työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu.
Työnantaja ei ole kuitenkaan velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksua:
1) ajalta ennen sitä seuraavaa kalenterikuukautta, jona työntekijä täyttää 16 vuotta;
2) sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 68 vuotta;
3) jos luonnollisen henkilön tai kuolinpesän samalle henkilölle maksamien, maksajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittymättömien suoritusten määrä ei ylitä valtioneuvoston asetuksella säädettyä suorituksen enimmäismäärä; tai
4) jos yksittäisen, satunnaisesti maksettavan suorituksen määrä ei ylitä valtioneuvoston asetuksella säädettyä suorituksen enimmäismäärää. (20.8.2010/701)
Edellä 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu suomalainen työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun ulkomaisen työnantajan puolesta.
Jos ennakkoperintälain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu sijaismaksaja maksaa palkkasaatavan, työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun.
Työnantaja suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksun työntekijöille maksettavien palkkojen yhteismäärän perusteella.
Palkalla tarkoitetaan tässä laissa:
1) ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa, palkkiota ja korvausta, vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamaa täydennyspäivärahaa ja työsuhteessa saatuja palvelurahoja;
2) tuloverolain (1535/1992) 77 §:ssä tarkoitetusta ulkomaantyöskentelystä saatua ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa; (20.8.2010/701)
3) rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa ja 3 §:ssä tarkoitettua taiteilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvaa korvausta;
4) ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettua palkkaa;
5) Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain (562/1976) 2 §:ssä tarkoitettua palkkaa. (11.4.2014/311) (5.3.2010/150)
Palkkana ei kuitenkaan pidetä sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa mainittuja eriä. (21.12.2007/1365)
Jos vakuutettu työskentelee lähetettynä työntekijänä tai muutoin ulkomailla ja hän saa tuloverolain 77 §:ssä tarkoitettua verovapaata ulkomaantyötuloa tai hän on rajoitetusti verovelvollinen, työnantajan sosiaaliturvamaksun perusteena käytetään 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ulkomaantyötulon sekä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun palkan ja korvauksen sijasta sitä työeläkelaeissa tarkoitettua palkkaa, jota ulkomaantyössä pidetään eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena ( vakuutuspalkka ), edellyttäen, että vakuutetun eläketurva on järjestetty joko pakollisesti tai vapaaehtoisesti työeläkelakien perusteella. (22.12.2006/1263)
4 a § (5.3.2010/150)
Jos työnantaja maksaa urheilijalle palkkaa tuloverolain 116 a §:n mukaisena urheilutulona mainitun lain 116 c §:ssä tarkoitettuun urheilijarahastoon, työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun rahastoon maksamansa palkan perusteella.
5 § (11.8.1978/613)
Työnantajan on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu Verohallinnolle ennakonpidätyksen maksamisen yhteydessä ennakkoperintälain 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla. (11.6.2010/518)
Valtion ja sen laitosten suoritettavien määrien suoritustavan ja suoritusajan määrää valtiovarainministeriö.
Valtiovarainministeriö voi oikeuttaa työnantajan suorittamaan sosiaaliturvamaksut myöhemmin kuin 1 momentissa on sanottu, jos sosiaaliturvamaksujen suorittaminen työnantajista riippumattomien esteiden vuoksi ei ole mahdollista määräajassa. Pidennetyltä maksuajalta valtiovarainministeriö voi määrätä suoritettavaksi korkoa.
Lopullisen palkkaveron ja lähdeveron perimiseen velvollisen on suoritettava sosiaaliturvamaksu lopullisen palkkaveron ja lähdeveron suorittamiselle säädetyssä määräajassa. (7.10.1994/868)
Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, työnantajan on suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu muusta kuin rahana maksettavasta suorituksesta luontoisedun ennakonpidätyksen suorittamiselle ennakkoperintäasetuksessa säädetyssä määräajassa. (20.12.1996/1119)
6 momentti on kumottu L:lla 20.12.1996/1119 .
6 § (11.8.1978/613)
Edellä 5 §:ssä tarkoitetuista suorituksista on annettava tilitys sen mukaan kuin asetuksella säädetään.
7 § on kumottu L:lla 20.12.1996/1119 .
7 a § (13.8.1976/671)
Kirjanpitovelvollisen työnantajan on merkittävä palkkakirjanpitoonsa työnantajan sosiaaliturvamaksut siten kuin asetuksella säädetään. Muu työnantaja on velvollinen tekemään työnantajan sosiaaliturvamaksuista sellaiset muistiinpanot, joista asetuksella säädetään.
Työnantajan sosiaaliturvamaksua koske vaan ennakkoratkaisuun ja siitä tehtyyn valitukseen sovelletaan ennakkoperintälain vastaavia säännöksiä.
9 § (11.4.2014/311)
Veroviranomaisten tulee valvoessaan ennakkoperintälaissa tarkoitetun ennakon, Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetussa laissa tarkoitetun lopullisen palkkaveron sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitetun lähdeveron pidätystä koskevien säännösten ja määräysten noudattamista valvoa myös, että työnantajat noudattavat tässä laissa ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
10 § (11.8.1978/613)
Työnantaja on valtiolle vastuussa sosiaaliturvamaksusta, jonka hän tämän lain mukaan on velvollinen suorittamaan.
Jos työnantaja on jättänyt sosiaaliturvamaksun osaksi tai kokonaan suorittamatta, sovelletaan virheen oikaisemiseen ja puuttuvan määrän perimiseen työnantajalta, mitä ennakkoperintälaissa ennakonpidätyksen laiminlyönnin oikaisemisesta ja perimisestä on säädetty. (14.6.1985/461)
Jos sosiaaliturvamaksu on jätetty suorittamatta tai se on suoritettu säädetyn maksupäivän jälkeen, sille on suoritettava viivästyskorkoa sen mukaan kuin verotililaissa (604/2009) säädetään. (7.8.2009/609)
Laiminlyödyn sosiaaliturvamaksun määrän arvioimisesta ja korottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä ennakonpidätyksen osalta on säädetty tai määrätty.
11 § (11.8.1978/613)
Edellä 10 §:ssä tarkoitettu maksuunpano on toimitettava kuuden vuoden kuluessa sen vuoden lopusta lukien, jona maksun suorittamisvelvollisuus on syntynyt.
12 § (20.12.1996/1119)
Työnantajan sosiaaliturvamaksuun sovelletaan vastaavia ennakkoperintälain maksuvalvontaa ja suorituksen maksajan ilmoittamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä.
13 § (22.12.2005/1114)
Työnantajalla on oikeus saada Verohallinnolta takaisin aiheettomasti tai liikaa suoritettu sosiaaliturvamaksu sekä sosiaaliturvamaksu, joka on suoritettu sairausvakuutuslain 14 luvun 1 §:ssä tarkoitetun vuosilomapalkan tai lomakorvauksen perusteella. (11.6.2010/518)
Työnantajalla, joka on maksamansa palkan perusteella hakemuksesta saanut sairausvakuutuslain nojalla päivärahaetuutta tai lakisääteisen tapaturma- tai liikennevakuutuksen mukaista päivärahaa taikka työeläkelakien mukaista työeläkettä, kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta, on oikeus saada Verohallinnolta takaisin suorittamansa sosiaaliturvamaksu siltä osin kuin se vastaa työnantajalle maksettua päivärahaa, eläkettä, kuntoutusrahaa tai kuntoutuskorotusta. (11.6.2010/518)
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun sosiaaliturvamaksun palauttamiseen sovelletaan ennakkoperintälain 21 §:n säännöksiä. (21.12.2012/886)
4 momentti on kumottu L:lla 21.12.2012/886 .
13 a–14 §
13 a–14 § on kumottu L:lla 21.12.2012/886 .
15 § (11.8.1978/613)
15 § on kumottu L:lla 11.8.1978/613 .
16 § (22.12.2005/1114)
Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, paljonko maksetuista työnantajan sosiaaliturvamaksuista on katsottava olevan työnantajan kansaneläkemaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua.
17 § (28.6.1968/392)
Asianomainen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, joka on tyytymätön Verohallinnon tämän lain nojalla antamaan päätökseen, saa hakea siihen valittamalla muutosta siltä hallinto-oikeudelta, johon maksuvelvollisen kotikunta kuuluu. Ennen valitusta päätöstä on pyydettävä oikaistavaksi ennakkoperintälain 48 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Valitus on toimitettava hallinto-oikeudelle tai Verohallinnolle ennakkoperintälain 50 §:ssä säädetyssä ajassa. (11.6.2010/518)
2 momentti on kumottu L:lla 18.12.1995/1569 .
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 70 ja 71 §:ssä säädetään. Valtion puolesta valitusoikeus on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä. (18.4.2008/252)
4 momentti on kumottu L:lla 18.12.1995/1569 .
Valituksesta huolimatta päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Valituksen johdosta annettua päätöstä on, silloinkin kun valitus on tehty 8 §:ssä tarkoitetusta Verohallinnon ratkaisusta, sovellettava myös sosiaaliturvamaksuun, joka on suoritettu tai olisi ollut suoritettava ennen päätöksen antamista. (11.6.2010/518)
17 a § (2.8.1994/695)
17 a § on kumottu L:lla 2.8.1994/695 .
18 § (24.8.1990/778)
Rangaistus työantajan sosiaaliturvamaksun lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä säädetään rikoslain (39/1889) 29 luvun 1–3 §:ssä. (8.11.2013/788)
Rangaistus työnantajan sosiaaliturvamaksuun kohdistuvasta verorikkomuksesta on säädetty rikoslain 29 luvun 4 §:ssä .
Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta jättää asianmukaisesti täyttämättä 6, 7 tai 7 a §:ssä taikka 12 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden, on tuomittava sosiaaliturvamaksurikkomuksesta sakkoon.
Edellä 3 momentissa tarkoitettujen rikkomusten ilmoittamatta jättämisestä, esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, syytteen ajamatta jättämisestä ja rangaistuksen määräämättä jättämisestä säädetään rikoslain 29 luvun 11 §:ssä . (8.11.2013/788)
19 §
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
20 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1964, kuitenkin siten, että työnantajan sairausvakuutusmaksu on sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentissa on säädetty, 1 päivään tammikuuta 1967 asti puoli prosenttia palkasta.
Kansaneläkelaitokselle vuosilta 1972–1975 suoritettavien työnantajan kansaneläkemaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun etumaksujen määrän vahvistaa valtiovarainministeriö kansaneläkelaitoksen esityksestä. (29.12.1972/957)