Laki valtioneuvostosta (78 / 1922, muutoksineen)

Valtioneuvostossa on valtioneuvoston kanslia ja enintään seitsemäntoista muuta ministeriötä. Kunkin ministeriön toimialan tulee olla yhteiskunnallisesti merkittävä sekä hallinnollisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen.

Valtioneuvoston jakautumisesta ministeriöihin, niiden toimialasta sekä asioiden jaosta niiden kesken säädetään asetuksella.

Valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto siten kuin siitä erikseen säädetään. (18.2.2000/145)

Tasavallan presidentti nimittää valtioneuvoston jäseniksi, pääministeri mukaan luettuna, enintään kahdeksantoista ministeriä, jotka toimivat ministeriön päällikköinä tai käsittelevät ministeriöiden toimialaan kuuluvia asioita taikka ovat salkuttomina ministereinä.

Tasavallan presidentin tehdessä päätöksiä valtioneuvostossa tulee vähintään viiden ministerin ottaa osaa käsittelyyn.

Sen varalta, ettei ministeri vuosiloman, sairauden, esteellisyyden tai muun tilapäisen esteen takia voi hoitaa tehtäviään, määrää tasavallan presidentti toisen ministerin hänen sijaisekseen.

Pääministerin tehtävien hoidosta hänen ollessaan estyneenä säädetään perustuslaissa. (18.2.2000/145)

Valtioneuvoston yleisistunnon esittelijöinä ovat tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yleisistunnon nimittämät ministeriön virkamiehet sekä valtioneuvoston ylimääräiset esittelijät.

2 momentti on kumottu L:lla 17.11.2000/962 .

Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan sopimus tai velvoite sisällöltään kuuluu.

Ulkoasiainministeriö käsittelee merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia sisältävän valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen. Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat ulkoasiainministeriö käsittelee yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa.

Ulkoasiainministeriö avustaa 1 momentissa tarkoitettujen eri ministeriöissä käsiteltävien kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslia kuitenkin yhteensovittaa Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevat asiat siten kuin 3 b §:n 2 momentissa säädetään.

Euroopan unionissa päätettävät asiat käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan asia sisällöltään kuuluu.

Valtioneuvoston kanslia yhteensovittaa eri ministeriöissä käsiteltävien Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn, jollei valtioneuvoston asetuksessa jonkin asiaryhmän osalta toisin säädetä.

Jos on syntynyt epäselvyyttä siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, ratkaisee kysymyksen valtioneuvosto pääministerin esityksestä.

Valtioneuvosto voi myös päättää, minkä ministeriön on käsiteltävä sellainen laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä asia, joka koskee useamman kuin yhden ministeriön toimialaa.

Valtioneuvoston yleisistunnossa ei käsitellä valmistelevasti:

Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan laissa tai sen nojalla valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt tai määrätyt asiat, jotka merkitsevät perusoikeuksien rajoittamista tai joissa tehtävä päätös on saatettava eduskunnan käsiteltäväksi.

Valtioneuvostolle kuuluvat hallinto- ja hallitusasiat ratkaistaan asianomaisessa ministeriössä, jollei niitä perustuslaissa, muussa laissa tai asetuksessa säädetä ratkaistaviksi yleisistunnossa.

Valtioneuvosto nimittää niihin ministeriön virkoihin, joihin nimittämistä ei ole perustuslaissa tai muussa laissa säädetty tasavallan presidentin tehtäväksi. Nimitysvallan jaosta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriön välillä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Yleisistunnossa ratkaistavaksi voidaan yksittäistapauksessa siirtää muutoin ministeriön päätettäväksi kuuluva asia, jos sen katsotaan olevan niin laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä, että se olisi ratkaistava yleisistunnossa. Siirtämisestä päättää yleisistunto pääministerin tai asianomaisen ministerin esityksestä.

Yleisistunnolle ei kuitenkaan saa siirtää valitus- tai alistusasiaa eikä myöskään sellaista asiaa, jonka siirtäminen on laissa kielletty.

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeriön päällikkönä oleva ministeri tai muu valtioneuvoston jäsen, joka käsittelee ministeriön toimialaan kuuluvia asioita, taikka ministeriön virkamies. Ministeriön asetuksen antamisesta päättää ministeri.

Tarkempia säännöksiä ratkaisuvallan järjestämisestä ministeriössä annetaan valtioneuvoston ohjesäännössä tai ministeriöstä annettavassa valtioneuvoston asetuksessa ja ministeriön asetuksena annettavassa ministeriön työjärjestyksessä.

Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on annettu virkamiehen ratkaistavaksi.

Ministeriön virkamiehen oikeudesta pidättää päätettäväkseen asia, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista, säädetään asetuksella.

Tasavallan presidentin estyneisyyttä koskeva asia on oikeusministeriöstä esiteltävä yleisistunnossa.

Presidentin pysyvästä esteestä annetaan tieto Suomen säädöskokoelmassa julkaistavalla oikeusministeriön ilmoituksella. Jos presidentin tehtäviä hoitava ministeri on eduskunnan jäsen, lähetetään asiasta ilmoitus myös eduskunnan puhemiehelle. (18.2.2000/145)

Esteen lakkaaminen on 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla esiteltävä ja ilmoitettava.

Ministeriöiden toimialajaon muuttuessa siirtyvät ministeriön hallinnonalalle kuuluvat virastot ja laitokset uuden toimialajaon mukaisen ministeriön hallinnonalalle. Samoin siirtyvät vireillä olevat asiat sekä ministeriön tekemät sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvoitteet uuden toimialajaon mukaiselle ministeriölle.

Valtioneuvosto voi siirtää ministeriöön perustetun viran ministeriöiden toimialajaon muutosta vastaavasti toiseen ministeriöön. Samoin voidaan valtion virkamieslain (750/94) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräajaksi nimitetty virkamies siirtää toisen ministeriön palvelukseen määräajan päättymiseen saakka. Virka ja virkamies voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta.

Tarkempia säännöksiä valtioneuvoston toiminnasta ja järjestysmuodosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksena annettavassa valtioneuvoston ohjesäännössä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös säätää valtioneuvoston ylimääräisistä esittelijöistä ja heidän erityisistä kelpoisuusehdoistaan sekä ministeriön toiminnan järjestämisestä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa ministeriön virkaan vaadittavasta tutkinnosta ja muista erityisistä kelpoisuusehdoista.